Oltiin PPK:n tottistreeneissä jäähallilla. Mulla ei ollut mitään erityistä treenisuunnitelmaa, kunhan noita perusjuttuja otettiin. Ollaan kuitenkin oltu häiriötreeneissä viimeksi joskus aika monta kuukautta sitten.

Ihan aluksi kokeiltiin kantamista, eli otin Tuitun syliin, kävelin apuohjaajan luo ja annoin Tuitun tälle. Apuohjaaja kantoi Tuittua poispäin, laski sen alas ja minä kutsuin Tuitun luokse. Syliä vaihtaessa Tuittu vähän rimpuili, mutta muuten meni ihan hyvin. Luoksetulossa se tosin juoksi suoraan päin sivulle tulon sijasta. Taisi kuitenkin olla vähän jännä paikka ;) 

Sitten tehtiin vähän seuraamista henkilöryhmässä, jossa oli mukana myös 11-viikkoinen Perttu-pentu :) Tuittu piti hienosti kontaktia, eikä välittänyt koiravauvasta tuon taivaallista. Tai sitten se ei edes huomannut sitä ;) Seuraamisessa oli vähän väljyyttä ja edistämistä, mitä Tuitulla yleensäkin ilmenee hyvän kontaktin ja innostuksen yhteydessä. Seuraamispätkän jälkeen Tuitulla liimautui yhtäkkiä nenä maahan ja korvat tukkoon, ja sain metsästellä sitä hetken aikaa. Vähän sama siis kuin joskus agilitytreeneissä, mutta jotenkin tuntuu, että tässä yhteydessä kyse on enemmänkin ihan vain keskisormen näyttämisestä kuin sijaistoiminnosta. Tosin selkeästi tommoisessa tilanteessa Tuitulla jää levy päälle, ja se on vaikea saada "heräämään". Ärsyttävää joka tapauksessa. Lopputreeniksi laitoin Tuitulle remmin perään roikkumaan, mutta ei se enää yrittänyt livistää minnekään.

Seuraavaksi otettiin jättöliikkeitä. Seisominen tökki taas, ensin Tuittu jäi seisomaan, mutta istui hetken päästä. Uusintayrityksillä se istui melkein heti. Onneksi treenikaverit huomasivat, että hermostuessani painostin koiraa vartalolla, mikä varmaan aiheutti istumisen. Keskityin sitten katsomaan suoraan eteenpäin, ja kas kummaa, koira jäi kauniisti seisomaan. En ottanut kuitenkaan luoksetuloa, vaan tein pari toistoa palkaten Tuitun muutaman askeleen jälkeen. Maahanmenossakin Tuittu nousi ensimmäisellä kerralla istumaan (tai seisomaan?), mutta toinen meni sitten paremmin. Luoksetulo oli ok. Istuminen, liike jota ollaan treenattu vähiten, meni sitten parhaiten.

Otin myös pitkästä aikaa ihan normaalin noudon. Vauhti oli oikein hyvä, samoin sivulletulo, mutta luovutuksessa oli pientä levottomuutta. Jouduin korjaamaan muutaman kerran, että Tuittu pysyi istumassa kapulan irrottamisen jälkeen. Tuo levottumuus on vakio-ongelma, joka toistuu aina silloin tällöin.

Ihan lopuksi otin vielä vähän ruutua, kun kerrankin oltiin oikein kentällä. Tein ensin pari toistoa viemällä Tuitun kanssa namin ruutuun, seurauttamalla sen pois ja lähettämällä samaa linjaa takaisin. Nämä sujuivat hyvin pitkähkölläkin matkalla. Koitin sitten pari kertaa samaa ilman makupalan jättämistä ja vähän lyhyemmällä matkalla. Nämäkin menivät hyvin. Innostuksissani vaikeutin treeniä sen verran, että tein muutaman käännöksen seurauttaessani Tuittua pois ruudusta. Ylimääräinen kuvio sekoitti Tuittua vähän, mutta lisäkehoituksella sain sen ruutuun. Loppuun otin sitten vielä yhden helpomman lähetyksen, josta pysäytin Tuitun ruutuun. Se meni pysähdyksen jälkeen omatoimisesti maahan, mutta käskin sen vain takaisin seisomaan ja menin palkkaamaan. Tuittu kun tarjoaa maahanmenoa tosi helposti vähän joka tilanteessa, niin täytynee tässäkin liikkeessä muistaa palkata se aina seisomisesta.

Ruutuvinkit otetaan muuten ilolla vastaan, itse kun olen sen treenaamisessa ihan noviisi. Välillä olen treenannut niin, että jätän Tuitun odottamaan ja vien palkan/hämypalkan ruutuun ja välillä taas kuten edellä. Kaiken kaikkiaan ollaan kuitenkin treenattu tätä vielä kovin vähän, ja liikkeen loppuosa ei ole vielä edes alkutekijöissään.