Ihmeellinen syksy. On ollut poikkeuksellisen kuivaa, jee, mutta lämpötila vaihtelee koko ajan. Syyskuussa oli vielä hellepäiviä, sitten tuli kylmä, sitten tuli lunta ja pakkasta ja nyt on taas ihan lämmin. Iltaisinkaan ei mene pakkaselle. Tää ei kyllä haittais, +10 astetta on aika hyvä tokoilla! :)

Matkalla valkkuageihin pysähdyttiinkin Luun kanssa lähikentälle. Se oli vielä juuri lanattu, semmoinen ihan täydellisen pehmeä. Hyvä, kun raaski astua :D Ehkä yhden jalanjäljet näkyi ennen meitä. Meidän jälkeen jäi sitten vähän kaikenlaisia jälkiä...

Ensin stopissa pysymistä lelua heilutellen. Tää oli helppo. Pari läheltä, sitten kiertoon pysäyttäen ja merkillekin vielä. Ja sitten ruutuun. Ekalla jäi ruudussa liian eteen... Voi sanonko vaan mikä. Tokalla menin lähemmäksi, meni ihan sivuun. Kolmannella (lähetys merkiltä) sitten tosi hyvin! Ihan paristi nosteli takajalkoja, mutta ei paha. En uskaltanut kokeilla uudestaan.

Seuraamista. Pitkiä suoria kaikissa temmoissa, väleissä askeleita. Hain vaan rauhaa ja rentoutta, kun seuraamista on tehty nyt suht vähän. Ihan kivalta tuntui. Pari vinoa pa:ta askelissa.

Luoksetuloa osissa. Yksi stoppi ja pari maahanmenoa kierrolla. Ekassa maahanmenossa jäi kyynärät ilmaan. Luulen, että kierroissa ajatus on edelleen enemmän seisomisissa. Sivulletuloja maasta, vauhtipalkalla ja sivulle. Vauhtipalkkojen takia tulee sivulle aika vauhdilla, mutta helposti ihan mihin sattuu. Tein muutaman sivulle siirtymän vielä ihan läheltä, ne hyvin. Vauhtipalkoissa taisin vähän väistää itse, jotta vältyin osumilta...

Tunnaria. Rivi. Ekalla meni omasta kerran yli, nosti tokalla rundilla. Tuli sivulle, mutta hitaasti ja vinoon. Uusin tuonnin, ei palkkaa kuitenkaan. Sen jälkeen etsintä ja palautukset parempia, pari taidettiin tehdä.

Ohjatun nostoja vauhtipalkalla. Liikuin samalla vasemmalle. Ekan kerran oikealle mennessä meni keskelle ja meinasi taantua ihan aivottomuusmoodin, kävi vasemmallakin ja alkoi lipsua pysäytyksistä. Korjautin kuitenkin oikealle ja onnistui lopulta. Oltiin tehty vasen kaksi kertaa, jäi vissiin ajatus sinne. Vähän tuhmaa kyllä. Mutta ei ongelmia tuon jälkeen.

Erikseen palautuksia. Pääasiassa takaa, väliin muutama kokeilu edestä. Ihan liikaa tulee virheitä... Suoraa takaa onnistuu, vinosta takaa askelavulla.

Sitten Nipsun kanssa aksaa. Reetta oli koulutusvuorossa, teemana tekniikka ja vastakäännökset. Lähinnä muita juttuja tuli kyllä hinkattua kuin niitä vastakäännöksiä.

Vaikein oli lopun hyppyepäsuora. Yritin ensin takaaleikkauksella, mutta en vaan saanut sitä kohdalleen. Koira haki putkea ja kepit olivat ohjaajan linjalla. No, ehti sinne persjättöönkin, vaikka tuntui aluksi vaikealta. Siinäkin oli vaan tosi hankala saada linjat kohdilleen, oma liike oli semmoista sompailua ja koira tuli vaan jostain... Yksi rima tippui monta kertaa. Siihen auttoi, kas kummaa, ihan se, että tajusin lopulta katsoa sitä koiraa...

Aalle ja puomille saatiin kivasti toistoja. Puomi oli vika este, joten sen palkkasin joka kerta. Ei tehnyt ihan hulluja loikkia ja osui jopa ainakin välillä. Jos puomi on radalla jollain vedätyssuoralla, jossa pääsen edelle, on teoriassa mahdollista, että Nipsu jopa osuu ;)

Aalla on helpompi ehtiä edelle, varsinkin, kun Nipsu ei tule sitä täysiä. Kiirus senkin kanssa tuli esim. valssille. Vaihdettiinkin aan jälkeinen ohjaus valssista + vastakäännöksestä vastakäännökseen + leikkaukseen. Juoksuttaminen vie mut väkisin epämukavuusalueelle kontaktien jälkeisessä elämässä. Kivaa! :)

Hikikin tuli.

Video