Nipsu treenasi valkkuaksassa 6.5. Hanna koutsasi ja tehtiin Jan Egil Eiden rataa. Ekat 19 estettä oli lähes identtinen kopio norjalaisen jostain kisaradasta ja siihen oli jatkona vielä Hannan omaa sovellusta. Tehtiin kisarataa ensin kisamaisesti.

Kepeillemeno oli radan kompastuskivi. Avokulmaan olisi pitänyt osua putkensuun ja hypyn välistä. Tähän hyllytti suurin osa. Selvittiin siitä Nipsun kanssa ekalla yrityksellä täysin hallitusti (=aivan säkällä ja hirveillä pelasteluilla), mutta hyllytettiin sitten helppoon ihan vikoilla esteillä. Tyypillistä! Puomi oli kohti seinää, eikä Nipsu mennyt millään alas asti. Siinä hajosi rytmi, tippui seuraava rima, eikä Nipsu irronnut putkeen.

Seuraavalla yrityksellä ei sitten onnistunut enää se kepeillemenokaan, joten siirryttiin treenaamaan sitä erikseen. Oli vaikeaa! Putkeen Nipsu ei hinkunut, mutta hämyhyppyä otti sitkeästi. Haltuunoton luki poispäinkäännökseksi, päällejuoksuun ei oikein tullut. Ainut, millä jotenkin selvittiin, oli huutaminen :D

Kisaradan jälkeinen ekstra oli jotenkin kiemuraisempaa ja meille paljon helpompaa. Se meni kyllä sitten nollana. Loppuun koitettiin vielä nollaa kisaradalta puomille asti ja saatiin kuin saatiinkin semmoinen väännettyä. Vain voittajafiilis jäi uupumaan :D

Koska ko. tuomarin kuvioit osoittautuivat näin haasteellisiksi, jatkettiin samalla teemalla viikon päästä Soilen koutsaamana. Nyt tehtiin hyppäriä, joka sekin oli täynnä vauhtia ja ansoja. Sen verran piti lyhentää, että eka ja vika hyppy jäivät pois.

Nyt olin Luun kanssa ja kisamaiset vedot olivat varsin mielenkiintoisia. Kaksi kertaa yritettiin ja molemmilla Luu meni siellä ja täällä, mutta vähemmän oikealla radalla ;) Rimojakin lensi.

Eikä se meno nyt ihan hirveästi parantunut pätkiä treenatessa. Alussa oli pakkovalssi kakkoselle ja siitä hypynsuuntaisesti putkeen. Ei yksinkertaisesti löydetty mitään keinoa saada Luu hyppäämään kakkosta. Se tuli kyllä merkkauksen puolelle, mutta sen verran ohjauksesta läpi, ettei harkinnutkaan hypyn ottamista, vaan paahtoi ohi kohti putkea. Kokeiltiin eri sijoittumisia ja ajoituksia, mutta lopulta palkkasin kerran ennen hyppyä ja jätettiin asia hautumaan. Koira tuntui jotenkin niin liukkaalta ja kiihkeältä, että asian vääntäminen ei sillä hetkellä tuntunut hedelmälliseltä.

Tälläkin radalla oli haastavahko kepeillemeno, mutta paljon helpompi kuin viime viikon radalla. Tämä saatiin Luun kanssa toimimaan hienosti pituuden leijeröinnillä. Se vaikutti aluksi vähän kaukaa haetulta, mutta hitsit, että pitäisi vaan uskalla kokeilla hullumpiakin ideoita. Hullun koiran kanssa ne saattavat toimia yllättävän hyvin :)

Seuraava haaste oli kaksi vierekkäistä putkea. Tässä liikkuva vastakäännös edelliselle hypylle toimi kuin häkä <3 Ei tarvinnut ottaa haltuun, jarruttaa, eikä vääntää. Sitä seuraavassa leviämiskohdassa taas se vastakäännöskään ei meinannut riittää. Luuhan leviää sitä enemmän, mitä kauempana esteestä vastakäännöksen teen. Tässä taas jos tein käännöksen niin huolella, että se käänsi tarpeeksi, en ehtinyt jatkoon takaakierto-ohjaukseen.  Saatiin toimimaan niin, että huusin ;) Käskytystä siis jo jarruun ja sitten heti hypyn jälkeen tiukasti mukaan. Yllättävän hyvin reagoi! Yritän käyttää ääntä suht vähän, joten kiva huomata, että sillä on tämän seurauksena jotain tehoa, kun sitä oikeasti tarvitaan :)

Hyviä pätkiä saatiin lopulta tehtyä (ja koira meni lujaa...), mutta mitenkään ihan kamalan vahva fiilis ei jäänyt viikonlopun kisoihin :D