Maanantai kului talkoillen TamSKin EO-tukiepiksissä. Viisi tuntia siinä hurahtikin... Periaatteessa ihan kiva välillä päästä seuraamaan aloittelevien koirakkojen suorituksia, mutta käytännössä niitä seuratessa tuli vain surulliseksi. Varmaan ohjaajien jännityskin vaikutti osaltaan, mutta koirilla ei ollut yhtään kivaa, jotkut eivät ottaneet varmaan yhtä ainoaa laukka-askelta radalla. Ne eivät irronneet esteille ja kontaktit tehtiin ihan miten sattuu. Vaikka väitetään, että tavoitteellisesti kisaavat menevät vaan pipo kireällä ja verenmaku suussa, niin kyllä jossain maajoukkuekarsinnoissakin näkee varmasti enemmän sitä agilityn riemua. No mutta joo, oli siellä epiksissäkin muutama hieno koira, jotka oli selvästi koulutettukin työllä ja ajatuksella. Pari jopa semmoista uutta tuttavuutta, semmoisia on aina mukava bongata :)

Rataantutustumisten aikana tehtiin Luun kanssa pari lyhyttä treenisettiä. Hyvin ehtii viidessä minuutissa :) Ekalla kaukojen tekniikkaa ja seuraamisen askelsiirtymiä ym. hömpöttelyä. Toisella ohjattua. Yritin ensin haetuttaa vasemman, mutta Luu tunki keskikapulalle. Luultavasti väisti vasenta, kun siinä oli just lähellä ihmisiä ja koiria autollaan. Kävin sitten näyttämässä vasemman ihan tassusta pitäen ja sitten pystyi menemään. Annoin muistutuskäskyn ja kiersi taakse. Väliin yksi oikean haku, siinä sääti ja tiputti kapulan. Otin eteentuloon asti, mutta tuli vinoon, joten piti korjata. Vasen vielä uudestaan ilman toista käskyä, hyvin malttoi silti kiertää, hyvä! Loppuun vielä pari merkkiä niin, että heittelin kapulat merkin lähelle.

Tänään tehtiin Katin kanssa aksajuttuja SDP:llä.

Tuittu teki lyhyen ratapätkän. Se on menossa piirinmestaruusjoukkueeseen, joten pitää vähän reenata ;) Ja pitää ehkä tosiaan vähän reenata... En kyllä voinut kuin nauraa ihan hysteerisesti, jestas mitä touhua. Ei lähtenyt takaakiertoon, juoksi keppien ohi ja aloitti pujottelun puolivälistä, meni hypystä ohi, kielsi ennakoinnissa... Olikohan vielä jotain? Kontaktit ihan ok.

Nipsu aloitti kontakteilla. Tehtiin kaikki kontaktit läpi etupalkan (joko näkyvillä tai Katin heittämänä) kanssa sekä taaksejääden että vedättäen. Nopeammin voisi tehdä, mutta muuten kaikki hyvin.

Luu teki puomia. Ylösmenoa putken kautta suoralla linjalla ja alastulon suoruutta Katin palkkaamana. Ekat nousut teki hyvin, mutta kun otin enemmän sivuetäisyyttä ja leijeröin esteitä siitä välistä, niin alkoi loikkia yli. Saatiin se lopulta onnistumaan, mutta taisi tehdä jonkun 3-4 mokaa. Toruttaessa kuikuili vaan toiveikkaana Katin ja Cuzin suuntaan. Ihana, kun se ottaa mun vihani niin tosissaan <3

Nipsun toisella vuorolla keppejä ja pöytää. Kepeillä myös aina loppupalkka, ensin valmiina ja sitten Katin heittämänä. Tehtiin jyrkkiä takaaleikkauksia. Nää meni kaikki hyvin, ei mitään epävarmuutta. Se epävarmuus on vaan mulla sitten kisaradalla...

Pöydän Nipsu osasi! Ihme on tapahtunut! Hetsasin ensin pöydälle ja lähetin pelkällä käskyllä... ja se meni! Sitten pari lähetystä ja yksi vedätys suoran putken kautta... ja se meni ja pysähtyi joka kerta! Pöydältä lähteminen oli vähän vaikeampaa :D

Luun toisella kierroksella tehtiin rengasta hyppysuoralla. Tätä en uskallakaan yksin treenata, mutta nyt oli Kati palkkausapuna. Palkattiin ensin hypyn ja renkaan väliin, sitten renkaan jälkeen ja sitten suoran päähän. Hyppäsi kyllä nyt joka kerta ihan nätisti, vaikka tultiin lujaa ja vähän kaarella. Jostain syystä vaan ekoilla toistoilla tuijotti mua ihan hulluna, siis niin, että huomasin, miten sen pää oikein kääntyi. Laitettiin palkka valmiiksi loppuun, niin pystyi pitämään fokuksen edessä. Kati epäili Luun epäilleen, että tässä suunnitellaan nyt jotain ihmeellistä sen pään menoksi ;)

Nipsu teki vielä kaksi toistoa putken umpikulmaa. Ensin kepeiltä poispäinkäännöksellä kepit leijeröiden, sitten aalta putki leijeröiden. Eipä vaikeuksia näissäkään, nyt.

Koska aikaa oli vielä, Luu teki suunnitelman ulkopuolelta niistoa. Putkella ja hypyllä hinkutettiin kokoamista ja pyöreää hyppyä. Kyllä se sitten ihan nätisti muutaman tekikin, vaikka mieluusti toki lentäisi vaan. Rima oli ensin 45, sitten 55 cm. Näiden kanssa pitäisi vaan olla aina ihan sikatiukkana ratatreenissäkin.