Tiistai oli kaikin puolin lepopäivä, lenkkeiltiinkin vaan hihnassa. Keskiviikkona oltiin sitten taas Meirän hallilla tokoilemassa.

Luu teki kiertoja ja stoppeja. Jälkimmäisiä piti tehdä vain, jos se tulee kierroilla hyvin. Ja se tuli, ei nyt loikkinut ollenkaan. Aloin sitten kutsua sitä nimellä (kuten olen ajatellut tehdä luoksetulossa), kun se tulee kiertämästä ja otin tähän yhteyteen stoppeja. Nämä tulivat Luulle vähän yllärinä, eikä se tehnyt pelkällä käskyllä kunnolla. Vartaloavun kanssa ok.

Sitten sitä ruutua, jota ei oltukaan tehty edellisen keskiviikon jälkeen. Ruudussa ei ollut nauhoja ja merkkeinä oli matalat kartiot. Ilman nauhoja treenaan aika useinkin (kun en vieläkään semmoisia omista...), mutta Luu ei tuntunut jotenkin hahmottavan ruutua. Kun se vihdoin sai jonkun käsityksen ruudun sijainnista, se meni järjestäen takareunasta pitkäksi. Ei siis vapautuksia takalelulle tälläkään kertaa... Lopetin, kun sain sen kerran lyhyeltä lähetysmatkalta hyvään paikkaan.

Näihin kuluikin meidän privaattiaikamme. Yhteisillä minuuteilla tehtiin ensin seuraamista. Luu jäi kaksi kertaa haistelemaan yhtä tiettyä paikkaa. Huomautuksen jälkeen pystyi sitten aina seuraavalla kierroksella seuraamaan siitäki. Muuten keskittyi ihan hyvin ja asennostakin pystyi paikoittain palkkailemaan.

Sitten noutojuttuja. Yritin keksiä sopivaa ohjuria luovutustreeniä varten, mutta se oli vähän haastavaa. PK-aan vieressä seistessäni Luu vain tarjoili 2on 2offia. Hyppyesteelläkin sillä oli mielessä ihan muut asiat kuin eteentulo. Lopulta käytin tuolia, vaikkei sekään optimaalisin ollut. Kapulan laitoin toisen tuolin taakse, lähetin Luun hakemaan kiertämällä ja siitä sitten eteentuloon. Pientä otteen korjailua tuli, mutta sekin fiksaantui.

Ennen paikallaoloja ehdittiin tehdä muutama kaukojen istumaan nousu. Hyvin teki, vaikka oli härdelliä. Nyt olen käyttänyt oikeastaan pelkkää istu-käskyä ja moikkailukin on jäänyt pois. Tekniikka on ainakin toistaiseksi pysynyt hyvänä, väärää tulee enää todella harvoin.

Tehtiin ensin makuu, aina ennen on tehty toisin päin. Luu oli vähän läähätyksissä ja muutenkin ehkä huonossa mielentilassa, kun oltiin juuri riekuttu. Makuulle menossa oli kamalaa säätöä. Ensin Luu meni maihin jonkun muun käskystä, sitten omalla ei laittanutkaan päätä maahan jne. Lopulta sain jätettyä sen ja piilossaoloajan se pysyi ihan hyvin. Kun kävelin lopussa pressun takaa kentän puolelle, se oli siirtänyt kuonon toisen tassun päälle. Mur! Koska tämän liikkeen kanssa on nyt pakko olla kamala natsi, tuli tietty sanomista. Jätin sen jälkeen Luun uudestaan, kävin piilossa ja palasin palkkaamaan. Loppuistuminen oli tooodella jähmeä, mutta pystyi kuitenkin nousemaan. Kun muut ottivat istumista, tehtiin uusi makuu. Nyt alusta asti paljon parempi. Lopussa ei muistaakseni noussut istumaan ekalla. Pieni muistutus kylkeen ja uudella yrityksellä onnistui taas. Ai niin, laitoin nameja vain pari. Niitä olisi nyt tarkoitus kokeiluluontoisesti häivyttää.