Valkkuryhmän treeneissä teemana oli tänään rata ja koutsina Outi. Vähän tehtiin myös tekniikkaa, sillä teemana oli Ollin juuri sunnuntaina ahkerasti treenaama putkesta kääntyminen. Testattiin ensin yhdellä putkella pelkästään. Nipsu osasi kääntyä juuri sinne minne pitääkin, treeni on siis auttanut :)

Tehtiin kahta rataa, joilla molemmilla oli putkihässäkkä puomin alla. Toinen putki ylösnousun ympärillä ja toinen sen peilikuvana puomin alla. Piti siis lähettää pimeään kulmaan ja sieltä toiseen putkeen puomi leijeröiden. Ekalla radalla mentiin ensin siihen ylösnousun ympärillä olevaan putkeen. Tilanne oli ihan vastaava kuin yhdellä NL-leirillä, jossa Nipsu ei osannut sitä ollenkaan. Nytkin kääntyi ekalla kertaa väärin, mutta sen jälkeen joka kerta oikein...! Treeni ON auttanut ;) Vaikeampaa oli saada se sitten sinne toiseen putkeen, nää vastaavat on aina Nipsulle hankalia. Piti saada tarkkaan oma liike oikealla hetkellä oikeaan suuntaan, että meni.

Muuten radoissa ei ollut mitään erikoista. Ohjasin ilman käsiä! :) Noissa putkivedoissa ja esim. tokan radan ihmisnuolessa käytin käsiä, mutta kaikki lähetykset, ennakoivat valssit ja sen semmoiset tein sitkeästi kädet selän takana. Takaakierto-niistokin sujui ihan helposti ;) Nipsu kulki lujaa ja irtosi todella hyvin. Ekalla radalla ei ollut noiden putkien lisäksi oikeastaan muuta viilattavaa. Puomille meno tehtiin uudestaan vähän paremmalla linjauksella ja puomin päähän valssin sijasta päällejuoksu-persjättö (voiko sitä puomilla tehtynä sanoa saksalaiseksi...?). Nipsu teki puomit hyvällä vauhdilla, eikä myöskään häiriintynyt noista alastulon lähellä tehtävistä liikehäiriöistä. Siistiä, kun voin kyllä tehdä kontakteilla käytännössä mitä vaan.

Toisella radalla Nipsu tuntui käyvän tosi kuumana, murisikin jossain kohtaa <3 Tuli myös ihan pokalla alun ihmisnuolesta läpi... Tässä takuttiin myös harvinaisen ongelman kanssa, sillä Nipsu tiputti sitkeästi yhtä rimaa! Tein siinä valssin, josta (muutaman yrityksen jälkeen) lähdin ajoissa pois ohjatakseni putkeen, ja niilläkin kerroilla, kun olin oikeasti ajoissa ja jopa katsoin koiraa, se saattoi lennättää rimaa. Ei keksitty, mistä se johtui. Ehkä vaan ennakoi sitä putkeen menoa...? Ei vaan ole yhtään Nipsun tapaista tuommoinen roiskiminen. Puomille putkien välistä vein hypyltä jyrkemmän ja loivemman kulman kautta, molemmilla haki kontaktin ilman varmisteluja. Tähän suuntaan kontakti oli taas hidas, jäi jollain toistolla ensin liian ylöskin. Erikoista, että meni niin eri tavalla, vaikka omassa sijoittumisessa ei ollut juuri eroa. Ihan kuin putkensuut kontaktin ympärillä olisivat vaikuttaneet...?! Sen pään meni siis aina lujaa, erilaisilla ohjauksilla... Tutkimattomat ovat blondin seltin aivoitukset.

Lopuksi jäi vielä aikaa vapaasti käytettäväksi. Hinkattiin sitä ihmisnuolta, tein ihan namillakin pienestä vauhdista. Pitää näköjään näitäkin muistutella välillä. Lisäksi tehtiin muutama puomi ja jotain poispäinkäännös-leijeröinti-höntsäilyä.

Jäähkälenkillä käytettiin koirat uimassa. Into oli ainut, joka ui, sillä ei heitetty ainuttakaan keppiä. Isla kahlasi melkein mahaan asti ja harkitsi vakavasti. Svante kasteli tassut. Luu istui koko ajan rantavedessä vakikivellään ja kyyläsi. Häntä ja takapuoli sillä kastuivat. Nipsu ravasi rantaa edestakaisin, mutta ei räksyttänyt. Tuittu oli hihnassa :D