...ja aika pitkäkin oli eilinen treenipuhde. Kun iltapäivällä lähdin agilitytreeneihin, satoi vettä. Varusteet olivat siis sen mukaisia. Treenien alussa sade loppui ja jäljelle jäi trooppisen hiostava kuumuus. Kyllä tarkeni Drymaxx-housuilla...

Kaiken muun hyvän lisäksi olin unohtanut agikengät eteisen lattialle. Juoksin siis sen mitä pystyin vaelluskengät jalassa. Ei voi suositella :D Kerran kaaduin, kun ei vaan tönkköjalat pysyneet menossa mukana. En tiedä, kuinka paljon tuo kömpelö liikkuminen vaikutti, mutta Luun kanssa liitelyistä ei taas tullut yhtään mitään. Ekalla pätkällä se oli ihan aivoton, huusi, sinkoili ja räiski vaan menemään. Jätti keppejä kesken ja kyttäsi mua. Rimoja tippui kyllä yllättävän vähän (yksi jo 55 cm!), mutta eipä se niille hypyille montaa kertaa osunutkaan :D Radalla oli myös yksi pätkä, johon en taas keksinyt edes järkevää ohjausta. Kepeiltä käännyttiin hyppy-rengas-hyppy-suoralle, jossa ekalle hypylle piti vähän tökätä ja rengas taas oli linjasta sisäänpäin, jolloin renkaalla olisi pitänyt olla ennen koiraa. Kerran vissiin yritin, seurauksella että Luu tuli ekasta hypystä ohi ja rysäytti päin rengasta. Annettiin sitten olla... Muuten se meni renkaan ihan hyvin.

Toisella pätkällä asenne oli astetta parempi. Sujuvaa menoa ei silti saatu aikaiseksi, mutta tällä radalla laitan sen enemmän oman kömpelyyteni piikkiin. En vaan päässyt oikein liikkumaan.

Seuraavaa ryhmää ei näkynyt, joten oli pakko jäädä vielä kokeilemaan paria kohtaa kaikessa rauhassa. Ensin tehtiin ekan radan kepeillemenoa avokulmaan. Ei meinannut millään onnistua vauhdista. Lopulta saatiin se onnistumaan kerran kahden hypyn kautta. Nää on kyllä ärsyttäviä, pitäis varmaan oikeasti tehdä jotain. Toisena juttuna tehtiin takaaleikkausta, joka ei ollut radoilla kertaakaan kovin sujuva. Tajusin, että mun on pakko tehdä pieni haltuunotto ennen takaaleikkausta edeltävää hyppyä. Muuten Luu loikkasi sen niin laakana, että koko kuvion mutkat levisivät. Kun saatiin haltuunotto toimimaan, sekin meni kivasti.

Sitten lenkille ja omaa ryhmää kouluttamaan. Sen jälkeen hurautettiin vähän pidemmälle Niihamaan, mihin oli sovittu hakutreenit Iikan ja Annen kanssa. Luu oli ekana. Tehtiin kolme hajunhakua. Hyvin oli homma muistissa ja motivaatio kohdillaan. Maalimiehiin suhtautuminen on ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Nyt ei ollut pienintäkään epäröintiä, eikä Luu yhtään vilkuillut mua. Vei lelua heitettäväksi ja jäi jopa kyttäämään maalimiestä, kun piti jatkaa matkaa :) Myös lopuksi leikki keskilinjalla maalimiesten kanssa, eikä yrittänytkään tuoda lelua mulle.

Ensimmäinen sujui hyvin. Toinen oli puiden alla semmoisen jyrkänteen alla ja Luulla oli jo hajua hakiessa vaikeuksia paikallistaa sitä. Ensimmäisellä lähetyksellä se ei sitten löytänytkään. Oli pyörinyt ihan lähettyvillä ja tehnyt kovasti töitä, mutta ei vaan löytänyt. Lopulta Luu tuli takaisin keskilinjaa kohti. Lähetin sen uudestaan, ja sitten lopulta löysi piilolle aika suorilta. AIka kauan se tuolla ekalla kertaa yritti, mutta ilmeisesti ei vaan kantti kestänyt loppuun asti. Ihan hyvä, että uudella lähetyksellä lähti kuitenkin reippaasti ja löysikin sitten heti.

Kolmas ukko olikin sitten taas helpompi, avoimemmassa maastossa ja löytyi heti. Ekalla ja tokalla oli muuten myös hämypiilot matkalla. Luu tsekkasi ne hajunhaulla, mutta lähetyksillä ei välittänyt mitään. Kun pääsisi/ehtisi vain useammin treenaamaan, niin siitähän voisi tulla vielä ihan pätevä hakukoira :)