Tiistai-iltana lähdettiin junalla Moskovaan ja perille päästiin seuraavana aamuna. Eniten matkalla jännitti koirien papereiden tarkistus, kukaan kun ei missään vaiheessa ollut varma, että mitä rokotuksia ja leimoja lopulta vaaditaan. No, niitä ei tietenkään katsonut kukaan. Muuten piti näytellä passia moneen kertaan ja täytellä suorastaan liikuttavan vanhanaikaisia lomakkeita. Koirista piti täyttää joku tullauslappu, johon pyydettiin täydennyksiä moneen kertaan. Lopulta Luusta ilmoitettiin rotu, paino ja hinta :)
Junassa ei oikein saanut nukuttua, joten väsyneenä perille. Onneksi keskiviikkona ei vielä ollut isompaa ohjelmaa. Tosin sitten huomattiin, että ihan kaupassa käynti ja ravintolassa syöminen riittivät täyttämään päivän. Illalla meillä oli maksullinen treenivuoro harjoitushallissa. Lähdettiin sitä ennen hyvissä ajoin etsimään ainutta kävelymatkan etäisyydellä olevaa ravintolaa. Kun se lopulta löytyi, luultiin ensin, että suurin haaste Venäjällä syömisessä on venäjänkielinen ruokalista. Voi, miten hyväuskoisia olimmekaan! :D
Kun ensin odottaa nälkäisenä pari tuntia annoksia ja sitten tajuaa, että tarjoilija on unohtanut niistä kaksi, jää ilman ja pitäisi jo lähteä lämppäämään koiraa, niin ei oo muuten fiilis korkealla. (Sain lopulta omanikin, väärän, mutta ihan sama :p )
Treeni meni ihan kivasti. Tein vähän luoksetuloa, että sai tuntumaa pohjaan. Tunnarikin oli ihan hyvä. Eteenmenon Kati palkkasi aidan takaa, lähti aika suoraan. Ruutuunmeno peräänjuoksulla. Ohjatussa kapulat aitaa vasten, oli ok. Kierrossa kapulat ohjureina. Noutoa erikseen. Siinä Luu ensin sekoili ja lähti hakemaan takaa. Kuvitteli varmaan olevansa merkillä, kun jätin vaan stoppikohtaan. Oltaisko tehty vielä vähän kaukoja ja seuruutakin.
Paikallaoloissa oli edelleen istumisessa ahdistuneen näköinen :/ Pysyi kuitenkin varman näköisesti, reipas pieni. Palkkailin istumista enemmänkin.
Torstaiaamuna alkoi sitten virallinen osuus. Aamulla oli säätöä el-tarkin kanssa, kun yhtäkkiä siellä pitikin käydä ennen virallisia treenejä. Edellisenä iltana oli sanottu, että ei tarvitse. No, tästä selvittiin.
Virallisessa treenissä tein kevyemmin, kun kisavuoro oli heti seuraavana aamuna. Vähän kehäänmenoa. Tunnari. Haisteli kapuloita laitettaessa! Tunnari muuten ok. Eteenemeno palkaten (meni taas hyvin!). Kaukojen asentoja ja asennetta.
Hyvä fiilis, Luu tuntui molemmissa treeneissä tosi kivalta.
Kisapaikka oli loistava. Hieno viileä halli, jossa hyvä pohja. Hotelli oli samassa rakennuksessa hallin kanssa ja hotellin käytävältä näki halliin! Olisi pärjännyt koko reissun ilman häkkiä, koska koiran pystyi viemään joka välissä huoneeseen lepäämään.
Ulkoilumaastot olisivat voineet olla monipuolisemmatkin, mutta ei suurempaa valitettavaa. Lähinnä käveltiin läheisessä isossa puistokompleksissa. Pari kertaa käytiin myös metsäisemmässä maastossa, mutta jotenkin hirvitti punkit ja kaikki, kun niistä oli niin varoiteltu etukäteen. Joku käärmekin siellä oli näkynyt.
"Bambit" piti ohittaa joka lenkillä. Missään vaiheessa Luu ei ihan täysin sulattanut niitä :D
Illalla oli avajaiset. Niiden jälkeen yritettiin käydä syömässä paremmin. Oltiin ihan tilattu taksit etukäteen suunnitelmana ajaa suht lähellä sijaitsevaan hotelliin. Noh, taksit eivät koskaan saapuneet :D Päädyimme taas rantaravintolaan odottamaan annoksia, joista ei saanut vatsaa täyteen.
Perjantaina päästiin sitten kehään! En ollut ollenkaan tyytyväinen lähtönumeroon, mutta sillä mentiin ja fiilis oli hyvä. Luu tuntui kivalta ja kehässä oli siistiä. Tehtiin vaan liikaa virheitä ja pettymys oli todella iso :( Kahden vuoden ja 20 kokeen 1-tulosputki katkesi MM-kisakehään. Aina ei voi onnistua, mutta olisi kiva, jos ne epäonnistumiset eivät aina osuisi näihin isoihin kisoihin.
Eka kehä, tuomarit Elena Limonova ja Vladislava Akimova:
(Timo Rannikko)
Luoksetulo 6,5 / 6,5 - Istui! Istui...! Olen ihan sanaton ja kädetön tämän kanssa.
Ruutu 7,5 / 7,5 - Paras eteenmeno ikinä! Ja sitten juoksi ruudun viereen...! Oikeasti?! Kuunteli ja korjasi kyllä hyvin. Tämmöistä ruutuvirhettä ei ollakaan vielä ikinä tehty.
(Timo Rannikko)
(Timo Rannikko)
Seuraaminen 5,5 / 6,0 - Hiukan keulivaa ja muutama huono pa. Peruutukseen ei lähtenyt kunnolla ja jouduin antamaan lisäkäskyn. Silti 5,5 ehkä hiukan julma myöhempään arvosteluun suhteutettuna...
(Timo Rannikko)
Zeta 8,5 / 7,5 - Kivasti teki ja maahanmenokin hyvä. Lopun pa vaan hidas ja siitä luultavasti vähennykset.
Toka kehä, tuomarit Jeannene Tschupp ja Ralf Björklund:
Tunnari 9 / 8 - Hyvä etsintä, reagoi ja nosti tosi nopeasti oman. Palautus vähän hidas.
Kiertonouto 9 / 8,5 - Ihan hyvä kokonaisuus, nostokin suht siisti.
(Timo Rannikko)
(Timo Rannikko)
Ohjattu 9 / 8 - Hidas merkki. Nostossa peruskaarros.
(Timo Rannikko)
(Timo Rannikko)
(Timo Rannikko)
Kaukot 8,5 / 8 - Eka istuminen hyvä, ja hop oikein! Ekaa kertaa kokeessa! <3 Sen jälkeen s-i epäonnistui, jätti toisen etutassun eteen ja siirsi toista takajalkaa. Muuten ok.
Sitten pitkä odotus iltapäivän paikallaoloihin.
Istuminen 9 / 9 / 8 / 8 - Oli jossain vaiheessa kääntynyt katsomaan jotain kärpäsiä :/ Sitkeästi pysyi silti!
Makuu ja luoksetulo 10 / 10 / 10 / 10 - Hyvä maahanmeno ja hieno, reipas sivulletulo!
Pisteitä kertyi vaivaiset 253,25, eli paljoa ei kuitenkaan ykkösestä jääty. Eikä finaalipaikastakaan. Yksi noista isoista virheistä vähemmän, niin se olisi ollut siinä. Mutta näin ei nyt käynyt ja oli tyytyminen sijaan 27.
Toinenkin video (aika hyvä palvelu!)
Loppureissu saatiin keskittyä tuulettamaan muita joukkuelaisia - ja sitä tuulettavaahan riitti! Niin vain meidän lähes kokonaan uusiutunut ja varmasti monien epäilemä noviisijoukkue otti ylivoimaisen mestaruuden ja yksilökisassa kolmoisvoiton! <3 Tämä todisti ehkä sen, että Suomen tokotaituruus ei ole muutamien nimien varassa, vaan taso on oikeasti kova!
Mun maailmanmestari <3
(Marianne Forsell)
Kotimatka sujui väsyneissä, mutta hilpeissä - vai pitäisikö sano hysteerisissä - tunnelmissa. Maailman paras joukkue, maailman paras yhteishenki!
Kotona menin ensimmäisenä kauppaan ja tein ruokaa :D
Laitetaan loppuun vielä kuvakavalkadia reissun ateriakuvista. Eikös niitä hienoja annoksia ole reissuilla tapana kuvailla?
Viikon paras annos. Ei tällä vaan nälkä lähtenyt.
Eräänkin päivän lounas. Tämä toki puoliksi Katin kanssa.
Erään päivän pääateria. Toastit saatiin "tiskin alta", kun Carina kävi vaatimassa nälkäisille suomalaisille jotain ruokaa. Kakut olivat hyviä ja halpoja, mutta eivät tehneet hyvää tyhjälle mahalle.
Näillä kaupan antimilla mentiin aika pitkään.
Lauantain illallisen alkupalapöytä oli myös parasta antia. Oli vähän jopa salaattia! Harmi, ettei lämmin ruoka yltänyt ihan samaan. Tai ollut edes lämmintä...
Paluumatkalla junassa oli umpiomuovimuffinssin sijasta kaksi sämpylää <3
...ja illallinen :D Ilmeisesti en ollut enää tarpeeksi nälkäinen, sillä liha meni yhden haarukallisen jälkeen koiralle.
Sunnuntai-iltana saatiin tulkkimme avulla tilatut pizzat! <3 (Toisella yrityksellä vasta nekin...) Ja maanantaiaamuna päästiin yhteen hotelliin aamiaiselle, kun se oli vihdoin auki. Seisova pöytä! <3 Näissä tuli keskityttyä niin syömiseen, että unohtui kuvaaminenkin.
Kommentit