Luun aksatreenit. Välillä satoi, välillä ei. Tehtiin semmoista kymmenen esteen pätkää. Oltiin Katin ja Maijun kanssa kolmistaan, mutta hyvin saatiin tuonkin parissa aika kulumaan. Ensin sai tehdä omilla ohjauksilla, sitten Samu pisti tekemään persjätön. Vaikutti ensin vähän pelottavalta, mutta ihan kevyesti siihen ehti.

Me hinkattiinkin lähinnä kolmosesteen valssia. En vaan osaa, en uskalla mennä Luun eteen ja Luu ei käänny. Paljon oli kiinni siitä, että olin aina vähän myöhässä, kun ei vaan luotto ja uskallus riitä ryysiä ajoissa kääntämään. Luulen, että se juontaa juurensa pelosta, että koira tulee päin. Kuten se saattaa ihan hyvin siis tehdä... Nää on ikuisella treenilistalla.

Kokeilin myös Ihmeen kanssa (koska saatan päätyä sen kanssa yhdessä kisoihin...). Kyllä voi kaksi bordercollieta tuntua erilaiselta viedä! Maijukin meni Luulla ja sanoi ihan samaa. Ihme liikkuu pidemmällä askeleella ja kevyemmin. Tuntui, että sen kanssa oli ehkä helpompi rytmittää ja ehtiä ohjauksiin, Luu menee siihen verrattuna silleen mahanalus jalkoja täynnä.. Valssikohdassa se ainakin kääntyi paremmin :D Kokeilin yhteen kohtaan myös takaaleikkausta, se oli tosi vaikea, kun ennakoin (siihen toiseen bordercollieen tottuneena...) liikaa, eikä Ihmekään vielä lukitse esteitä niin helposti. Myös keinun kontaktilla pysymisestä piti vähän ensin keskustella. Mutta tosi hauskaa oli! Eikä Ihmekään muuten paljon taakseen katsellut, kun otin sen lelun ja pyysin mukaani, vaikka ikinä olla mitään yhdessä tehty :) Luulla taas meinasi palaa käämit, kun menin kaverin kanssa...