Tänään treenailtiin PPK:n porukan kanssa vaihteeksi metsässä, Sääksjärvellä. Ilmassa tuntui illan tullen jo ihan syksyinen raikas tuulahdus. Syksyn vääjäämättömän lähestymisen huomasi myös toisesta, huomattavasti vastenmielisemmästä seikasta. Hirvikärpäsistä. Taas ne ovat täällä :(

Tuitulle olosuhteet tuntuivat sopivan. Se oli oikein reipas ja teki hienosti hommia. Tehtiin treeni, jossa oikealle kiintorullailmaisu, sitten vasemmalle ja oikealle tyhjä ja vasemmalle taas kiintorullailmaisu.

Ekasta Tuittu oli vetänyt ensin ohi, ja kun löysi piilolle, oli rulla taas mahan alla. Mm auttoi pienen pinteestä, jonka jälkeen hyvä ilmaisu. Tuittu tuli jopa aika suoraan läpi ryteikön, eikä palannut menojälkiään.

Tyhjille Tuittu irtosi hyvin ja jopa suunnilleen oikeaan suuntaan. Se mikä tökkii, on takaisin tuleminen... Varsinkin ensimmäisellä sain huudella aika kauan, ennen kuin Tuittu otti suunnan takaisin keskilinjalle. Olisi kiva tietää, mitä se siellä metsässä tekee... Juokseeko se oikeasti johonkin 70 metriin vai pyöriikö vaan ympyrää...? Lopulta palatessaan se kuitenkin tulee ihan oikeasta suunnasta, niin kuin olisi tehnyt ihan oppikirjamaisen piston. Hassu otus.

Epäilyksistäni huolimatta virtaa riitti vielä viimeisellekin pistolle. Ukko ei löytynyt ihan suorilta, mutta Tuittu jaksoi etsiä ja kykeni vielä ilmaisemaankin. Asenne pysyi hyvänä loppuun asti :)