Eilen meni vähän myöhään, tai aikaiseen, tai miten sen nyt ottaa, kun juhlittiin kaverini synttäreitä ja uutta taloa. Koirat oli nipsulassa hoidossa ja tänään päivällä lähdin niitä sitten hakemaan ja samalla treenaamaan.

Menomatkalla kävin Sääksjärvellä tallaamassa Luulle jäljen. Löysin vähän kivempaa maastoa, suht helppokulkuista sammalpohjaa. Mittaa tuli ehkä 450 metriä. Keppejä viisi, joista eka ja vika isompia, 3. ja 4. suht normaaleja ja kakkonen jotain siltä väliltä. Nameja alkuun muutaman askeleen välein, sitten 10-20 askeleen välein ja loppuun (olikohan 3. vai 4. kepin jälkeen...?) ei enää ollenkaan.

Jälki vanheni suunnilleen tunnin, kävin sillä välin hakemassa koirat. Tai siis Luun ja Nipsun, Tuittu jäi vielä treenien ajaksi nauttimaan laatuaikaa ilman muita koiria ;)

"Jana" oli muutaman metrin, lähestyttiin jälkeä viistosti. Tsekkasi taas takajäljen suuntaan, mutta kääntyi itse. Ja hukkaan meni tiheämmin namitettu alku, kaahottaen eteenpäin vaan... Aika pian rauhoittui kuitenkin ja poimi niitä namejakin. Eka keppi löytyi hyvin ja eka kulma oli hyvä. Sitten jossain varmaan seuraavan kulman tienoilla Luu oli hukassa ja pyöri ympyrää. Teki kuitenkin töitä löytääkseen jäljen, eikä lähtenyt vaan kiskomaan mua pitkin metsää :) Löysikin takaisin reitille ja kakkos-, kolmos- ja nelos-kepit nousivat kivuttomasti. Aika paljon sääti ja tarkisteli, ei ollut nyt yhtään niin tasaista menoa. Vauhtia oli enemmän ja jouduin ottamaan juoksuaskeleitakin, kun meni pidempää namitonta pätkää. Pyörimisten seurauksena oli välillä solmussa liinansa kanssa. Ei onneksi haitannut menoa, vaikka jouduin pysäyttämäänkin Luun liinaa selvitellessäni. Jotenkin jäljellä oltiin, kun bongaili nameja ja ne kepit tosi varmasti.

Jäljen loppu kulki tien suuntaisesti ja sille lähdettäessä Luu alkoi yhtäkkiä haukkua semmoista mörköhaukkua. Huomasin vasta sitten n. kymmenen metrin päästä meistä sienestäjän. (Tai en mä tiedä mitä se keräili, jotain kuitenkin.) Jouduin ihan kieltämään Luuta ja muutenkin homma vähän katkesi. Luu kyllä jatkoi hommia eikä välittänyt miehestä alkusäpsähdyksen jälkeen, mutta jälki ei meinannut löytyä. En tiedä, oliko mies kävellyt jäljen päällä, mutta siinä muutaman metrin päässä nyt ihan varmasti. Kun tiesin varmasti, että Luu lähti sienestäjän jäljille, en päästänyt liinanmittaa pidemmälle. Muuten annoin pyöriä ja etsiä vapaasti. Epätoivo ja turhauma meinasi vallata molemmat, vaikka aika sitkeästi Luu jaksoi yrittää. Palattiin kerran vielä vähän taaksepäin ja lähdettiin suuntaan, jonne jälki meni (tarkkaa paikkaa en muistanut) ja kuin ihmeen kaupalla se sieltä vihdoin löytyi. Muistin tarkasti yhden mättään, jolle olin astunut ja siitä kulki Luunkin reitti :) Jotain häslinkiä siellä vielä oli ja vikalle kepille saavuttiin vähän eri suunnasta, mutta saavuttiin kuitenkin. Selvittiin!

Sitten pieni lenkki molempien kanssa ja Tallille agijuttujen pariin. Nipsu teki pääasiassa kontakteja. Puomin juoksutusta parissa setissä. Aluksi tuli muutama 2on 2off, mutta kyllä se siitä sitten lähti loikkimaan ;) Tein myös persjättöjä ja takaaleikkauksia puomilla.

Muutama aa, läpijuosten myös. Tää olikin helpompi. Ei toki tullut mitään oikeita juoksukontakteja, vaan teputti lyhyitä askelia, mutta aika kivasti alas asti. Check, voidaan siirtää treeneissä radalle :D

Keinua piti tehdä, mutta unohtui. Luu sen sijaan teki muutaman keinun kohti tyhjää, etupalkalla ja ilman. Kivasti meni.

Molemmilla oli ohjelmistossa myös pussia, jonka treenaaminen on jäänyt luvattoman huonolle. Ja saa Luun kanssa jäädäkin... Ihan pikkuisen takertuu tuommoinen "kankainen kangas" bordercollieen, kun se syöksyy pussiin täyttä vauhtia :( Ei sotkeentunut ja tuli ihan suoraan ulos, mutta aika pahalta näytti se vauhdin tyssääminen. Pussikin siirtyi mukana. Vihaan tuota estettä!

Nipsu selvisi pussista paremmin, joten sen kanssa tehtiin muutama toisto pussista kohti nurkkaa olevalle hypylle irtoamista. Pieni kysyminen tuli pussin jälkeen, mutta kivasti lähti käskyllä menemään. Tehtiin tässä yhteydessä pientä ratapätkää, jossa mentiin puomilta putken kauempaan päähän (josta taas sinne pussiin). Vedolla onnistui yllättävän hyvin, päällejuoksulla jotenkuten. Valssiin en vaan ehtinyt, siinä pitäisi olla ihan sikamainen etumatka! Tää oli taas niin hauskaa! :D

Luu teki vielä twistiä. Molempiin suuntiin ensin sata (no, muutama) rimaa, sitten ihan kuin olisi skarpannut ja hypännyt huolellisemmin...? Lopetettiin molemmat puolet yksiin onnistumisiin ;) Mutta ei tästä varmaan koskaan tule ohjausta, jonka valitsen, jos pystyy vaan mitenkään ohjaamaan jollakin muulla tavalla.