Paitsi ettei. Treenattiin eilen raunioilla telineitä, kun radalla oli päällekkäinen varaus. Hyvä vaan, turhan vähälle jäänyt ko. osio.

Tuitulle ei arvatenkaan ole mikään ongelma kiipeillä tikapuilla, keinulaudalla ja huojuvalla puomilla tai juosta putken läpi (vaikka säännöissä kai puhutaan ryömimisestä...). Vähän haastavaa sen sijaan on, että telineet pitäisi suorittaa hallitusti yksi kerrallaan koiran seuratessa niiden välillä. Vaikka paikka on ihan eri ja esteetkin erinäköisiä, vetää Tuittu itsensä lievästi agiliitomoodiin. Tästä seuraa pientä epätarkkuutta ja esim. semmoista, että koira keinulle lähetyksessä vetää sen samantien alas asti ja juoksee kohti seuraavaa estettä...

No, jos joskus kokeeseen mennään, tästä selvitään varmaan muutaman lisäkäskyn avulla. (Odota, odota, ODOTA, sivulle, seuraa, SEURAA!) Ainoat vaikeuksia tuottavat osuudet ovat pituuseste ja pöydille lähetys. Tuittu on joskus hypännyt pituudenkin ihan kokonaisena, mutta nyt sillä oli suuria vaikeuksia edes ponnistaa. Näytti ihan siltä, että se ei ollenkaan hahmota, mistä este alkaa ja miten pitkälle se jatkuu. Mikä on itse asiassa ihan todennäköistä, kun katsoo estettä pikkukoiran korkeudelta. Se näkee varmaan vaan esteen korkeuden. Otettiin mooonta toistoa lyhyemmällä pituudella toisella puolella odottavan palkan kanssa. Tuittu oli ihan innolla menossa, mutta sitten juuri ennen ponnistusta pisti liinat kiinni, ja ponnisti ihan paikaltaan, jos ponnisti. Muutaman kerran se sitten laskeutui rimojen sekaan, kun ei osannut mitoittaa hyppyä tarpeeksi pitkälle.

Pöydät taas tökkivät ihan harjoituksen puutteesta. Tuittu kyllä menee, kun näkee palkan vietävän. Muuten se on aika pihalla. Merkille se meni ihan hyvin, mutta kävin näyttämässä sitäkin ennen ensimmäistä lähetystä.

Nipsu tuli meille maanantaina hoitoon kolmeksi päiväksi. Siitäkin on tullut nyt virallisesti iso tyttö, eli ensimmäisiä juoksuja ihmetellään. Niin se aika rientää. Tajusin juuri, että kohtahan tuota agiliitoakin voi rueta treenaamaan ihan oikeasti. Ei voi enää vedota koiran ikään, kun tekee vaan vähän putkea... Tänään kaivoin varastosta neljä irtokeppiä ja iskin ne lievästi vinoon tuonne lähipuistoon. Nipsu ei kyllä oikein hoksannut homman nimeä. Muutama hidas toisto saatiin hihnan kanssa, mutta ilman hihnaa sillä ei ollut mitään käsitystä.

Tuitun kanssa piiloteltiin muutama kertaa omaa tunnaria. Tuittu oli aika omissa maailmoissaan, mutta kyllä se kapulat aina löysi ja toi.