Torstaina oli taas treeniä riittämiin, tällä kertaa kolmet agilitysellaiset. No, yhdet vain koutsin ominaisuudessa. Mutta on se kellottaminenkin kuulkaa haastavaa hommaa....! Iltapäivällä mentiin Marken treeneissä ja iltayöstä tuurattiin Noraa ja Aidaa Mouhiksella.

Koska Luulla oli tiedossa hikinen iltapuhde, menin Marken treeneissä Tuitun kanssa! Onhan sillä ne kisatkin. Olipa tosi hassua, outoa ja kivaa juosta kisamittaista rataa. Viime kerrasta on useampi kuukausi. Luun kanssa päästään vaan lyhyitä pätkiä, eikä se muutenkaan ole samanlaista. Tuitun kanssa saa niin keskittyä siihen juoksemiseen - ja juosta todella saa, joka paikkaan. Ehkä keskityin juoksemiseen vähän liikaakin, koska kaikenlaista sattui ja tapahtui. Mentiin rata kolme kertaa, eikä kertaakaan nollana :D Kerran jäi pussi välistä, kun vaan juoksin. Kerran Tuittu meni kepeillä kakkosväliin. Kerran se hyppäsi ylimääräisen hypyn ennen keppejä. Kaksi kertaa menin väärän radan, kun olin unohtanut radasta pari estettä. Ja joka kerta Tuittu livahti lopussa putkeen, kun tein hypylle persjättöä. Että semmoista. Mutta oli kyllä ihan kivaa :)

Luu treenasi toisella kentällä keppejä. Nyt tuli aika paljon virheitä lopussa, mutta onnistuikin toki. Jätin leluakin loppuun, jouduin vaan sitten kieltämään, jos meinasi oikoa. Pariin otteeseen pujottelussa alkoi näkyä jo vauhtiakin. Nythän se on vielä semmoista aavistuksen empiväistä.

Koska aikaa oli, tehtiin Luunkin kanssa radasta yhtä kohtaa back-lapilla. Pientä kaarrotusongelmaa oli takaakiertoon mennessä, mutta ihan hyvin saatiin onnistumaan. Rimat (kaikki kaksi) pysyivät ja Luun asenne lähdöissä ja kaikessa tuntui hyvältä.

Mouhiksen treeneissä ilmeni sitten taas jonkunasteista aivottomuutta. Temppuilin Luun kanssa vuoroa odotellessamme kaukoja ym., ja se oli musta ihan hyvässä mielentilassa. Kaksi ensimmäistä estettä menikin hyvin :D Kolmannelle piti tehdä tavallaan pakkovalssi. Ekalla kertaa se onnistui säkällä, paitsi että Luu tiputti riman, enkä ehtinyt reagoida. Olin itse taas liian hätäinen enkä muistanut katsoa koiraa. Seuraavalla yrityksellä en enää saanut sitä kääntymään hypylle, kun se punki vaan ohi. Tehtiin niin, että pysäytin Luun seisomalla sitä kohti hypyn edessä. Ekalla se juoksi ohi, mutta palasi. Tokalla juoksi päin ja kolautti hampaan mun käteen. Tästä olisi voinut antaa tiukemmankin palautteen, mutta jotenkin lamaannuin. Kolmannella jo vähän jarrutti. Jatkettiin rataa sitten suoraan tältä hypyltä.

En oikein muistanut, osaako Luu mennä pussiin, joten tehtiin sitä erikseen. Nyt se ei ainakaan osannut. Juoksi vaan pää tyhjänä ympäri pussia ja huusi. Maria nosti kangasta ja pistin Luun pussiin ihan läheltä, minkä jälkeen osasi. Pussin jälkeen oli vielä pyöritystä parilla hypyllä. Se saatiin menemään pätkissä. Olisko neljä estettä ollut pisin pätkä, mikä tänään päästiin. Edelleen pitäisi vaan olla tiukempi noiden aivottomuuksien kanssa. Ja treenata jarrutuksia.