Tänään oli Luun agilitytreenipäivä. Samukin oli palannut reissuiltansa kouluttamaan. Rata sovellettiin tänään paikan päällä ja säästettiin vähän radanrakennusaikaa. Treeniaikaa jäikin kivasti lyhyehkölle radalle, ehti tehdä rauhassa.

Tehtiin Luun kanssa kolme lyhyttä kierrosta. Ensin alusta pätkiä. Kakkonen ja lähtörima tippuivat kertaalleen. Kakkosen niistoon ei myöskään koonnut kovin hyvin. Renkaalta piti kääntyä ja levisi siinä ensin seuraavasta hypystä ohi. Tähän auttoi kuitenkin ihan vaan rytmitys. Levisi toki edelleen, mutta ei liikaa ;) Päällejuoksu hypylle ja leikkauksella putkeen - rima pysyi joka kerta! Nää on usein vaikeita.

Tokalla kiekalla puomia ja loppua. Puomi meni päin seinää ja siinä kannatti ottaa sivuetäisyyttä. Varma jäkityspaikka siis. Ensin vinottikin vähän, vaikka oli etupalkka. Palkkasin suoraan hakeutumista muutaman kerran namilla ja alkoi mennä paremmin :) Pystyttiin lopulta tekemään ratanakin niin, että leijeröin sivusta hypyn, tosin etupalkka oli magneettina. Loppu sujui helpommin kuin uskoinkaan, siinä mentiin pari hyppyä lujaa ja putkeen vähän väärien hyppyjen seassa. Mutta kun linja on kohdillaan, niin se on.

Kolmannessa setissä koitettiin vielä koko rataa. Ja tehtiin se nollana läpi! :) Ah, niin harvinaista herkkua! Ihan sama, vaikka esteitä oli vaan joku 15 ja rata aika helppo. Semmoinen pikku juttu vaan, että aasta tuli iloisesti läpi ja annoin tulla (kun tajusin myöhässä)... :D Sitä sitten vielä erikseen. Pari kertaa mokasi uudestaan, ennen kuin alkoi pysyä. Olin vapauttanut monta kertaa putkeen nopeasti, ei se muuta vaadi. Mutta yhtä helppo onneksi korjata.

Olipa kivaa! Kun lähtee siitä, että palkkaa kahden esteen jälkeen, sitten viiden jne., niin lopulta voi näköjään päästä siihen, että palkkaa vasta koko radan jälkeen. Ja kun asenne on se, että viisi estettäkin riittää, niin kaikkien mieli pysyy hyvänä :) Tämän vuoden agilitytreenit ovat alkaneet tosi hyvin, koitetaan jatkaa samalla linjalla.