Vuodatuksen käyttäjät tietävät, että kirjoitustilan alareunassa on nappula, jossa lukee "Palaa tallentamatta". Vähän niinkuin "Älä paina tätä". En tiedä, miten se hiiri sinne lipsahti, mutta sinne meni jo aika pitkäksi ehtinyt kirjoitus muutaman viime päivän treeneistä. Katsotaan, saanko tiivistettyä vielä vähän.

Tiistaina tokoiltiin Luun kanssa. Eteentuloja tolpankierrolla. Paranee, vaikka on edelleen vähän turhan korrekti. Seuraamista, joka tällä kertaa taas harvinaisen hyvän ja tasaisen tuntuista. Vähän vinossa se kyllä on. Seisomisia ja seisomassa pysymistä namipalkalla. Tunnaria myös namipalkalla. Ekalla merkkasi oman pariinkin kertaan, mutta lähti lopulta tuomaan, kun vain odotin. Pienellä houkuttelulla sain kapulan käteen asti. Toinen paremmin. Ruutua pitkästä aikaa. Meni hirveellä banaanilla vasemmalle kaartaen, ekalla kertaa vielä sivusta sisään. Kutsuna sain tulemaan suoraan. En oikein tiedä, johtuuko lelupalkasta vai merkeistä.

Keskiviikkona vähän lyhyemmät treenit sen jälkeen, kun oltiin käyty Lean kanssa lenkillä. Ensin seisomisia kuten tiistainakin. Muutama sivulletulo tarjoamisen kautta. Seuraamista aika paljon. Se oli ihan hirveää. Myöhemmin tuli mieleen, että pitäisiköhän taas vähän katsoa, mistä sen palkan tarjoaa. Nyt Luu koukkaa leluun aina oikean kautta (siis taaksepäin toki, mutta kääntyy myötäpäivään), mikä varmaan vahvistaa poikittamista. Luoksetuloa ensin istumisesta palkaten, sitten vauhtiluoksetulosta palkaten ja lopuksi vielä istumisesta palkaten. Loppuun eteentuloja maalinkierroilla. Luu tuli niin lujaa niin lähelle, että teki mieli väistää joka kerta. Pokka piti ja Luu teki makeita lukkojarrutuksia. Vähän se valui jalkojen väliin, mutta molempien polvilumpiot säästyivät :)

Niin, ja leluna molempina päivinä oli SM-kisoista ostettu Gappayn narupallo, joka on aika kova hitti. Luu on niin Into-klooni sen kanssa pelatessaan. Puuskutuskin kuulostaa ihan samalta!

Tänään olin kouluttamassa ja treenaamassa aksaa. Suurin osa ryhmäläisistä oli jo juhannuksen vietossa, ja lopulta paikalle pääsi vain Väinö. Koska olin juuri sopivasti hakenut Nipsun hoitoon, otin sen sitten mukaan ja treenattiin sisarusten kesken. Tehtiin rataa, jossa oli osa SM-kisojen maksien joukkueradasta. Taisin onnistua rakentamaan vähän helpommat linjat, koska ei se ollut yhtään mahdoton. Vähän hakevaa ja tökkivää Nipsun kanssa meneminen kuitenkin oli.

Nipsu teki myös puomia, jossa molemmissa päissä u-putket. Yritin saada sitä irtoamaan kontaktille, mutta ei se tahtonut mennä, jos jättäydyin jälkeen. Sivuttaisetäisyys ei haittaa mitään, mutta oman vauhdin himmaamiseen se reagoi. Toistot ehkä auttoivat vähän, joten tehdään tämmöistä varmaan jatkossakin.

Jäin vielä Luunkin kanssa treenaamaan. Sekin teki ensin puomia, eli 2on2offia alastulolla. Hienosti haki paikkaa ja tapitti lelua, vaikka olin reilusti takana. Leikittiin vähän myös keinunkolistelua. Luu alkoi tarjota tässäkin tietty 2on2offia... Yksi tassu olisi riittänyt, mutta bordercollien on tehtävä mitä bordercollien on tehtävä. Oikeaa temppua arvaillessaan Luu ehti myös peruutella, mennä maahan, pyörähtää ympäri ja käydä hyppäämässä yhden kaukana olevan hypyn takaa.

Sitten treenattiin valsseja ja takaaleikkausta kolmen hypyn kuviolla. Luu oli tosi kiltti ja ihana. Ei käynyt kertaakaan päälle, vaikka tuli virheitäkin ja pysyi tosi rentona. Olipa kivaa! :) Tiukka takaaleikkaus oli lelutargetin kanssa pala kakkua, mutta "radan" yhteydessä ei ollut onnistua. Valsseilla Luu sen sijaan kääntyi todella nätisti ja pienesti. Pari kertaa sain sen jopa ennakoimaan ja kääntymään ennen hyppyä. Missä lienee oppinut, kun ei me niitä olla koskaan treenattu.

Voi kun se vain olisi terve ja kaikkea, niin voisin saada siitä vielä joku päivä agilitykoiran itselleni ;)