Eilen alkoi valkkuryhmän talvikausi uuden uutukaisen ryhmän kanssa. Nipen treenikavereina pysyivät Into, Spot ja Isla, ja uusina tulivat Hippu, Remu ja Olli. Ei siis tarvitse enää mennä ainoana mininä maksien seassa, vaan pikkukoirat valtasivat pienen enemmistön.

Ensimmäiset hallitreenit veti Pekka, teemana rata. Saatiin valita kahdesta samanlaisesta radasta, joista toinen oli agility- ja toinen hyppyrata. Älkää kysykö, miten se on mahdollista :D Valittiin kuitenkin kontaktirata. Esteitä oli 36 ja rata oli aika vaikea oppia. Teemana oli lähinnä rytmitys, eli meikäläisen vahvinta osaamista... Paljon oli semmoisia kohtia, että ei tiennyt, ehtiikö vai ei.

Alku vähän tökki. Kerran Nipsu VARASTI lähdössä, lähti kun nostin ohjaavan käden. Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä, hassu. Sitten piti säätää ohjausta kakkoshypylle. Meni hyvin, kun vaihdoin pelkän vetämisen selkeämpään pakkovalssiin. Ensin tein vitoselle poispäinkäännöksen, mutta yllytyksestä lähdin yrittämään persjättöä neloselle. En tiennyt yhtään, missä koira tuli, mutta menin vaan ja ehdin. Kun vaan aina uskaltaisi!

Sitten päästiin jonkunlainen pätkä ihan ok, mitä nyt mun valssit suuntasi taas minne sattuu. Aalta Nipsu lähti kerran ilman lupaa (tai siis siinä vaiheessa, kun vedin ilmaa sisään ja ehdin sanoa "v"), sen jälkeen pysyi kaikilla kontakteilla hyvin.

Yhtä puomille menoa piti koittaa muutama kerta. Nipsu meni putkeen, kun en ohjannut kunnolla. Nää pitäisi muistaa, että kun esteväli on lyhyt, pelkkä käsky ei riitä erotteluun, vaan pitää oikeasti ohjata. Kun sijoituin vähän fiksummin, meni hyvin.

Avokulma kepeille oli vähän kökkö. Ei onnistunut sisäpuolelta kääntämällä, kun Nipsu bongasi aina ansahypyn. Valssilla ulkokautta meni, mutta tuntui tosi hitaalta, Nopeutui kyllä ehkä vähän toistoilla. Näitä pitäisi kyllä treenata, että imisi kepeille paremmalla vauhdilla, vaikka jään taakse.

Toisella muutaman minuutin kierroksella tehtiin vielä loppua. Keppien jälkeinen kohta oli vaikein. Tein siihen valssin, joka valui ihan väkisin. Mutta siinä tuli kyllä kiirus vaikka mitä teki. Loppupätkä olikin aika iisi. Vaihdoin ex tempore viskileikkauksen persjätöksi, kun huomasinkin saavani hyvän etumatkan. Joskus näinkin päin ;)

Tästä se taas lähtee!

Tiistaina oli muuten lepo- ja lenkkipäivä, mutta ihan pienesti tokoiltiin lenkin jälkeen. Luu teki takapään käyttöä ja idarin asentoja. Ei mennyt millään maahan! Istuminen oli ainut, joka onnistui joka kerta, vaikka yritin tehdä ihan ilman apuja. Seisominenkin oli aluksi hyvä, mutta kun hinkattiin maahanmenoa, alkoi mokailla seisomistakin.

Tuittu taisi tehdä vain muutaman sivulletulon. Mutta tässä tapauksessa onhan sitä niissäkin...