Eli maanantai ja migreeni. Valkkuageihin mentiin kuitenkin, vaikka pää painoi ja ajatus oli jumissa. Oltiin meille ihan uudessa paikassa Kaarilan koulun lähellä.

Tarkoitus oli palkkailla alkuja, eli palkkasin edellisen liikkeen tai liikkeen loppuosan vasta siirtymän jälkeen. Palkkailinkin, mutta kuten kokeen lähestyessä asiaan kuuluu, sattui vähän kaikenmoista hinkkaamista vaativaa.

Idarilla aloitettiin, M-S-I. Istui seisomisen. Ja istui. Ja istui. Lopulta pistin pelin seis (koska alkoi mennä hermot), tein pienen tauon jälkeen seiso-istu-erotteluja hillumisesta ja sitten uudestaan. Nyt onnistui, mutta se johtui ehkä vain siitä, että Maiju vaihtui Miinun tilalle liikkuriksi ;) Luvattoman paljon tullut nyt idarivirheitä mun hermorakenteelle.

Luoksetulosta stoppi takapalkalla, ihan ok. Sitten piti tehdä loppu seisomista asti, mutta ennakoi maahanmenoa himmaamalla. Ei sitten tehty maahanmenoa, vaan uusinnalla otin sitten loppuosan suorana.

Ruudusta ensin alkua ja merkkiä. Sitten piti lähettää ja ottaa loppuosakin. Meni vaan taas iloisesti pitkäksi, joten paikkaa piti vähän muistutella. Ruutu oli vielä alamäkeen, joten tuntui, että ei millään pysy ruudun sisällä :D Loppu ok.

Ohjatusta myös ensin merkkiä, sitten vasemman nouto. Ei nähnyt heti kapulaa, mutta reippaasti lähti etsimään.

Tunnari, rinki taas. Ei tainnut nähdä näitäkään, vaan törmäsi kapuloille yllättäen. Ei lähtenyt nuuskimaan niin systemaattisesti kuin normaalisti, mutta tuohon epämääräiseen kapuloille osumiseen nähden nosti oman ihan kivan nopsaan.

Sitten paikallaolot. Näissä ei mitään ihmeellistä. Istumisessa kehuin välillä, pysyi aika skarppina. Makuussa piti taas korjata kuonoa. Nousu ok.

Lopuksi korjaussarjaa ja muuta.

Ruutua... Edelleen monta kertaa yli, mutta lopulta pysyi juuri ja juuri sisällä. Onneksi Messarin karsintaan on vielä aikaa, tällä ruudulla meillä kävisi kyllä liukkaalla matolla todella huonosti :D Tehtiin myös kuuntelujuttuja merkillä, kun oli taas ajatukset liikaa ruudussa.

Luoksetulo, seisomisen jälkeen läpi ja vauhtipalkka. Nyt tuli himmaamatta.

Kaukoja, jotain sarjaa ja yksittäisiä.

Eikä me muuta kai sitten...?

Koska nurtsia oli paljon, tallasin vielä jäljen Luulle. Siinä oli kyllä kävelty aika paljon, mutta päätin kokeilla. Nameja välillä, välillä tyhjää. Kolme kulmaa ja suorilla välikipot. Sillä välin kun hain Luuta, lauma frisbeegolffareita käveli rintamana jäljen yli, joku oli potkaissut yhden kiponkin sivuun... Tämä olikin Luulle vielä liian vaikea harha (/ aika monta harhaa...) ja se hukkasi jäljen ihan totaalisesti. Loppukippo jäi löytymättä, lopetettiin kesken, kun ei siitä tullut mitään. Alussa jäljesti jotenkin, mutta ei yhtään niin hyvin kuin viimeksi.