Viikko ei tällä kertaa alkanutkaan maanantai-illan valkkuryhmän tokoilla :( Talvi yllätti taas autoilijat ja koko Lempäälä-Sääksjärvi-systeemi oli uutisten mukaan niin jumissa, että päätettiin perua treenit. Kukaan olisi kuitenkaan päässyt perille asti saman illan aikana. Virallisten mittausten mukaan lunta tuli 25 cm, mutta paikoin toki enemmänkin.

Ja kun ulkonakaan ei ollut mitään mahkuja tokoilla, käytiin vaan lenkillä. Luu paineli lumessa ihan onnessaan ja me kahlattiin pikkukoirien (Nipsu on meillä hoidossa) kanssa perässä. Lunta oli siihen mennessä jo yli pienten sään, ja sen ennustettiin jatkuvan aamun asti. Kevät <3

Tiistai-aamuna kahlattiin lyhyt aamulenkki, johon saatiin kulumaan varmaan tunti. Tuittu ei oikein arvostanut, mutta hyvin se jaksoi. Ja oli ainut, joka liikkui syviä lihaksia kehittävästi hidasta kävelyä tai korkeintaan ravia :) Illemmalla käytiin lenkillä Sannan ja Biancan kanssa Vuoreksessa. Siellä olikin hyvä aurattu metsäautotie, jota temmeltää. Luu ja Bianca löysivät heti yhteisen sävelen, eikä kymmenen vuoden ikäero paljon haitannut :) 13 vuotta täyttävä belgimummeli ei toki päässyt ihan yhtä lujaa, mutta innoissaan sekin riekkui ja kivaa näytti molemmilla olevan.

Lenkillä huomasin, että Nipsu oli aloittanut juoksunsa. Siinä meni sitten lauantain kisat, joiden neljän startin kokeilemasta odotin jo innolla. Höh.

Kotona käytiin Luun kanssa pikaisesti koululla tokoilemassa. Se oli aurattu oikein antaumuksella. Osittain näkyi paljasta maata ja lumiset kohdat oli aika kovaa ja liukasta.

Seuraamista, yksi pitkä ja parit lyhyemmät pätkät. Tein paljon rytminmuutoksia, joissa musta skarppasi ihan kivasti paikan kanssa. Pää osui reiteen melkein joka askeleella ja irtosi vain satunnaisesti.

Jääviä idarin tyyliin. Kaikkia asentoja hämykäskyillä. "Maali" oli paha, ehti mennä maahan "maa-"tavulla ja nousta takaisin ylös "li"-tavun aikana... Kehuin kuitenkin, että oli loppujen lopuksi kuulolla. Eihän se oikeastaan edes mokannut, reagoi vain kohtuullisen nopeasti... Johonkin muuhunkin vähän reagoi, mutta pysyi seuraamassa. Ja oikeilla käskyillä taas oikeat asennot!

Kaukoja, keskittyen maahanmenon etäisyyden pidentämiseen. Onnistui kymmenestä metristäkin. Ei edelleenkään satavarmasti, mutta nyt nää tuntuu taas pitkästä aikaa edistyvän. Kohta pitäisi ottaa työn alle se istuminen... Vähän piti hinkata myös alun M-I-vaihtoa, kun teki teputtaen, sekä istu-seisoa, kun jätti toisen etutassun taakse. Noita vaikeita M-I-alkuja pitäisi vahvistaa taas liikkuroitunakin. Saatiin ne kerran jo hyviksi, mutta näinhän siinä käy, kun ei ylläpidä taitoja.

Vielä vähän luoksetulojuttuja. Pari kierto-stoppi-kierto-leikkiä. Alkoi ennakoida pupuloikilla. Palkkasin yhden läpjuoksun, mutta sitten en uskaltanut tehdä enempää, kun se liukastelu näytti niin vaaralliselta.

Eteentuloja läheltä namin kanssa. Jotenkin nää on jähmeitä. Ja kun pidensin matkaa, ei tod. nostanut laukalle, vaan tuli ravilla. Juoksutin lelulle jalkojen välistä, ja sitten teki yhden ihan ok:n eteentuloon asti. Ehkä yhdistää nuo läheltä tulot treeneihin, joissa olen nillittänyt asennon suoruudesta ja siksi tulee niin keskittyneesti...?