Eilen taas "pentu"treenailtiin. Käytiin päivällä pidempi metsälenkki ja Luu sai jäädä sen jäljiltä illaksi Tuitun kanssa kotiin. Syy siis pääsi yksin reissuun. Ei siinä kyllä mitään eroa huomaa, vaikka pääsääntöisesti kulkeekin vain Luun kanssa yhdessä, ja vieläpä tossun alla.

Syy teki viimeviikkoiseen tapaan kehäänmenotreenin ja muutaman askeleen seuraamisen. Taas piti muutama kerta ottaa uusiksi, kun Kati on liikkurina vähän liian ihana :D Mutta kun se tällä häiriöllä harjoittelee, niin pitäisi ainakin vieraampien liikkureiden kanssa sitten sujua.

Seuraamistakin katsottiin taas. Tahtia kiristämällä saan sen ravaamaan, mutta ei se ainakaan vielä taida yhtään ymmärtää itse, mitä tekee. Voisi yrittää opettaa raville käskysanan.

Samalla, kun tehtiin sivulletuloja, ruutuun vietiin lelu valmiiksi. Syyhän toki bongasi tämän kesken kaiken ja keskittyminen herpaantui sen verran, että törmäsi mun takapuoleenkin siinä :D Ei sentään karannut.

Pari luoksetuloa meni nyt kivasti ilman ääntä ja puremista, eka tehtiin lyhyemmällä matkalla.

Sitten sinne ruutuun. Annoin ensin bongata, mutta lähetys taas perusasennosta ja kontaktista.

Muiden kanssa yhtäaikaa tehtiin sitten vielä jääviä, pitoa, istumista ja makaamista. Pidän Syyn edelleen näissä hihnan päässä, että ei tarvitse hermoilla. Se ajatus katkeaa edelleen niiiin nopeasti, mutta viime aikoina se on kyllä alkanut olla selvästi sitoutuneempi omiin hommiin :) BFF Tarmo on toki tosi paha häiriö.

Loppurauhoittumiseen keksin antaa sille pienen purutikun jäystettäväksi. En tajua, miksi en ole hoksannut aiemmin ottaa tätä käytännöksi, kun se kuitenkin kykenee ihan hyvin keskittymään syömiseen! Samalla saadaan ehkä nostettua odottelualueen arvoakin vähäsen :) Nameilla palkkaaminen ei niiden aktivoimisen takia oikein tässä toimi, mutta järsiminen on edes vähän rentouttavaa.

WP_20170411_16_43_04_Pro.jpg