Pakkanen meni pois! Ehkä jo lopullisesti tältä keväältä...? Lauantaina olisi tarjennut treenata ulkonakin, mutta ajeltiin silti Katin kanssa illaksi Keravan Prisman parkkihalliin.

Ensin tehtiin paikallaolot koko porukalla. Istuminen ok. Takaisin mennessäni huomasin, että Luu tärisi vähän...? Ei siellä kylmäkään pitäisi olla, en tiedä.

Makuussa oli jotain säätöä ainakin alussa, meinasi mennä maihin ennen aikojaan. Nyt jäi taas toinen tassu mutkalle. Muuten ok.

Luu treenasi samassa ryhmässä velipoika Riskin, serkkupoika Ässän ja Uunon kanssa. Aloitettiin seuraamisella, Nina naksutteli vasemmalle käännöksistä. Nyt Luu ei istunut, mutta muuten ne olivat aika kamalia. Pää vispasi ja Luu yliyritti ja pomppi.

Sitten luoksetuloa. Piti ottaa ensin liikkuroituna vauhtipalkkaan ja sitten stoppiin. Mutta Luupa keksi taas uuden jutun ja alkoi reagoida liikkurin "kutsu" -käskyihin ihan urakalla. Treenattiin siis ensin niitä. Sitten kutsuminen vauhtipalkkaan ja seuraavaksi stoppi. Ei ollut kamalan hyvä. Muistutin kierrolla ja tehostetulla käskyllä ja otin sitten uudestaan. Nyt yritti paremmin, vaikka ei edelleenkään ollut tosi hyvä. Ei ollut toki alustakaan ihanteellinen.

Otettiin myös luoksetulon loppuja maasta. Eteentulot jäivät vähän vajaaksi.

Kaukojen ekaa nousua (m-i) liikkuroituna. Tehtiin kaksi kertaa. Molemmilla meni maahan ihan hyvin ja nousi ekalla käskyllä, mutta ei ihan nappitekniikalla. Ihan napakasti kuitenkin.

Voin kaukojen tekniikkaa. Näissä puhuttiin vähän tekniikasta ylipäätään ja sen vaikeudesta tietyissä vaihdoissa. Mä yritän nyt varmaan ottaa näitä tehotreenaukseen ja katsoa, mihin ne kehittyvät.

Lopuksi tunnari. Lähetin ihan läheltä, kapulat oli vieraat. Luu härkki vääriä ja nostikin jotain. Toi kyllä oikean ja puri taas pirusti. Sirke oli sitä mieltä, että väärien nosteluun voisi puuttua. Ehkä mä uskallankin sitä kokeilla.

Treenien jälkeen Luu pääsi muiden mukana vuodattamaan verta pankkiin, kun Marjo oli lupautunut ottamaan verinäytteitä geenitutkimukseen. Harmittelin taannoin Tuittua vastaavassa operaatiossa käyttäessäni, etten jostain syystä hoksannut ottaa Luutakin samalla mukaan. Joten kiva, että tuli sekin nyt hoidettua :)

Ennen kotiinlähtöä piti tietenkin mässätä ja juoruta vielä Macissa. Kotona olinkin sitten joskus puolenyön jälkeen. Tuittu oli saanut viettää illan mummulassa ainoana (hemmoteltuna) koirana.