Valkkuryhmän treeneissä teemana oli rääkki ja rääkkääjänä Laura. Laura käsitteli omia traumojaan puolentoistavuoden takaisista meikäläisen vetämistä rääkkitreeneistä ja teetti meillä samat radat ja saman haasteen. Se oli kyllä silloin ihan hauska treeni vetää (varsinkin kun sain palkinnoksi tarkoitetut herkut itselleni :D), mutta ei ehkä niin hauska treenata... Mutta haastava ja sopivan painostava :)

Mitä Katin ja Lauran kanssa niistä vanhoista radoista muistettiin, niin jotkin haasteet olivat nyt samoja, jotkin helpompia tai vaikeampia. Pienet mittasuhde-erot muuttavat niin paljon.

'
Eka kierros alkoi hyvin. Tehtiin Nipsun kanssa nolla, niin kuin taisi tehdä 4/5 koko ryhmästä. Tää olikin radoista ehkä helpoin, eikä missään kohdassa ollut merkittäviä vaikeuksia.



Toisella radalla oli veemäinen puomille vienti. Kiva, kun saan syyttää huonon ohjauksen lisäksi itseäni myös radan vaikeudesta :) Viimeksi puomiansaan putosi useampi koira, niin nytkin. Sinne se Nipekin sujahti, putkeen siis. Muuten ok. Putken 11 jälkeinen välistäveto oli järjettömän ruma, kun ei sinne oikein ehtinyt. Joku rimakin taisi tippua, oisko ollut 18.



Kolmannella radalla hyllytin ärsyttävästi kolmosella. Pyöritin sisäkautta ja Nipsun kurvi levisi. Jäin varmistamaan, että kiertää loppuun asti, ja juuri kun katsoin, että on tarpeeksi pitkällä ja lähdin menemään, se ehti kiepsahtaa hypyn takaisinpäin. Tämäkin rata sitten muuten ihan ok.



Neljännellä kierroksella joku ryhmähurmos valtasi porukan ja kaikki tekivät nollan! Tässä vaiheessa päästiin kiinni tavoitteeseen, eli neljän radan jälkeen nollaprosentti oli tasan 60. Tämäkin rata oli aika helppo. Mulla tuli vähän kiire 9-putkeen viennissä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.



Viimeisellä radalla sitten romahdettiin taas ja nollia taisi tulla vain yksi (?), kun kolme olisi tarvittu. Nipsun kanssa sekosi pasmat kolmosella, jonka pakkovalssissa jouduin pelastelemaan, enkä päässyt takaisin kartalle tarpeeksi nopeasti. Nipsu ehti hypätä vitosen suoraan. Kepeille lähetyskään ei toiminut.

Lopuksi oli vähän aikaa ja halusin tehdä vikan radan uudestaan. En kyllä saanut sitä menemään. Pakkovalssin sain paremmaksi ja ehdin pistää vitoselle takaakiertoon, mutta saksalainen ei tahtonut onnistua. Nipsu oli joka kerta tulossa väärältä puolelta ja jouduin aina ronkkimaan.

Hyvät treenit kyllä (vaikka itse sanonkin, heh heh). Ja Laura oli niin kiltti koutsi, että antoi meille vähän karkkia, vaikka ei päästykään tavoitteeseen. Se ei kyllä kuulunut alkuperäiseen treeniin! :D