Maanantai-iltana tokoiltiin valkkuryhmäläisten kesken. Mukana oli myös uusi vahvistus, Maijun pieni Ihme. Ihanaa, kun pääsee näkemään ja palluttelemaan suloista pentua, mutta ei tarvitse pitää sitä kotona :D

Luu teki kokonaisuuksia. Ensin idari, M-I-S. Aivan järkyttävää seuraamista, alkoi nimittäin kyylätä merkkejä! Ei ole tehnyt tätäkään ikinä ennen. Ekassa kulmassa meni ihan matalana ja luikerteli. Asennot sentään oikein hyvin. Seisomisessa ei kuulemma edes niiannnut. Ei myöskään ennakoinut liikkurin käskyistä.

Sitten noudot, ensin hyppy. Eka heitto pomppi tosi lähelle ja vinoon. Eihän Luu osannut hypätä takaisin. Ei olla näitä tosi vaikeita kunnolla tehtykään, loivasti vinoja vasta. Otin uudestaan ja keskityin heittämään pitkälle. Tuolla matolla se kapula saattaa vaan pomppia yllättävän pitkiä matkoja yllättäviin suuntiin... Toinen jäi järkevästi ja siitä ihan hyvä nouto. Vähän taisi kalistaa noston yhteydessä. Ja luovutusasentoja pitäisi hinkata. Jää vähän kauas ja taisi olla aavistuksen vino. Nyt ei ennakoinut sivulle siirtymää, palkkasinkin sitä ennen.

Ohjattu, vasen. Palkkasin ekan merkin, kun pystyi menemään kerrasta taakse asti. Sitten lähetys lennosta uudestaan merkille ja nouto. Otti vasemman taas suoraan edestä ja pyöritteli vähän. Luovutusasennonkin voisi suoristaa paremmin. Hinkattavaa riittää, mutta nyt koitetaan pitää merkki ja kokonaisuus jossain kuosissa.

Tunnari. Annoin Maijulle ohjeet, että voi laittaa vähän enemmän kapuloita ja vaikka isommilla väleillä. Maiju sitten kirjoitti kapuloilla "LUU". Ihana :D Pitää tehdä joskus uudestaan ja ottaa kuva. Luu jätti toisen uun kokonaan tarkistamatta, kun oma löytyi L:n nurkasta.

Aikaa oli vielä vähän, joten tehtiin idarin seuruuta. Muutamalla huomautuksella sain kyyläystä vähemmäksi, mutta ihan hirveätä se seuraaminen oli. Otin sitten hihnan kanssa, jolloin vähän paremmin.

Lopuksi yhtäaikaisesti muiden kanssa lisää seuraamista ja kaukoja. Levittelin kentälle merkkien lisäksi kapuloita ja seurautin niiden lähellä. Kapulat oli tosi pahoja, niiden vieressä ei pystynyt seuraamaan rennosti. Jonkunlaista jähmettymistä saatiin siis aikaiseksi, mutta ei ihan sellaista kuin haluaisin. Jatkettiin niin kauan, että seuraaminen vähän tasaantui ja rentoutui.

Sitten kaukojen tekniikkaa eri kokeiluin. Testasin rimaa takajalkojen edessä, mutta siitä ei kyllä tullut mitään. Luu alkoi "varoa" sitä liikaakin ja siirtyi sivusuunnassa tai pakitti koko riman taakse. Oli semmoinen venkoilija. Muutama vaihto namiavulla ihan lähellä ja sitten muutama pöydällä. Tässä sain otettua välimatkaakin ja teki ihan hyviä.

Toko-osuuden jälkeen puomin ylösnousuja. Taas niitä jyrkkiä kulmia kulmakepin avulla. Nyt teki tosi hyvin! Onnistui jo melkein 180 astettakin. Vasemmalle kääntyen meinasi mennä pari kertaa väärään suuntaan, mutta sain sen jopa korjaamaan linjan uudellä käskyllä. Olipa hassua nähdä Luu puomilla noin harkitsevaisena ja keskittyneenä :) Mulla ei ole kyllä mitään käsitystä, saanko keppiä koskaan häivytettyä, mutta eipä näin treenaamisesta haittaakaan ole.