Käytiin Luun kanssa koulun pihalla riekkumassa ja leikkimässä, jos vaikka yksi sitkeä maitokulmuri suostuisi irtoamaan. Ei auttanut armoton repiminen, toisella puolella on edelleen tuplahammas. Vanha hammas on kyllä niin tiukasti uuden kyljessä, että noinkohan se siitä omin voimin irtoaa...? Mulla ei oikein ole kokemusta näistä hammasasioista, mutta täytynee näyttää jossain välissä jollekin fiksummalle.

Oltiin tuolla koulun takapuolella, jossa kasvaa tosi sopivasti iso mänty keskellä pihaa. Aika loistava kiertotreeneihin :) Ensin vietiin lelu yhdessä, missä oli jotain sählinkiä. Luu vähän karkasi ja sitten ei edes kiertänyt, vaan nappasi vaan lelun mukaansa ja tuli samaa reittiä takaisin. Päätinpä sitten kokeilla ilman lelua. Luu jäi puolimatkaan ihmettelemään, mutta kun vain odotin ja odotin, se kävi kiertämässä :) Hyvä Luusteri! Tämän jälkeen saatiinkiin useampi hieno kierto ilman lelua. Parhaimmillaan Luu lähti kiertämään yhdellä käskyllä n. kymmenestä metristä.

Sama juttu merkillä. Ensin lelulle, sitten ilman. Kun virittelin, Luu katseli ihan eri suuntiin ja näytti siltä, ettei sillä ole hajuakaan. Lähetin sitten kuitenkin ja se meni epäröimättä merkille! Kerran se lähti lelulle, jonka olin tyhmänä jättänyt vähän tyrkylle, mutta hoksasi itsekin, että ei tainnut mennä ihan niinkuin piti. Ja korjasi siitäkin vielä ilman apuja merkille :) Merkilläkin saatiin muutama tosi hyvä toisto. Kerran jopa häiriön kera, kun joku mies käveli juuri Luuta lähettäessäni merkin ohi (ei häirinnyt :) ). Mun pitää vaan tehdä lähetys ja virittely huolella ja ottaa Luu kunnolla vierelle, vaikka se vaatiikin vähän säätöä. Nameilla onnistuu jo ihan hyvin ja muutenkin on pientä edistystä havaittavissa.

Leikittiin välillä kahdella ja välillä yhdellä lelulla. Yhdellä Luu ei todellakaan tuo lelua mulle, vaan puuhailee sen kanssa omiaan. Saan kuitenkin lelun revittäväksi tai otettua pois / vaihdettua namiin sen luokse menemällä. Sisällä ollaan jo vähän opeteltu lelun tuomista käteen, mutta treenien yhteydessä en ole edes yrittänyt. Luu tykkää kyllä repiä noita narulelupallojaan, mutta heti kun voittaa, lähtee vaan hakkaamaan itseään ;) Se on niiin siistiä!

Sitten vähän namihommia, joita häiritsi mun naksun hajoaminen :( Onhan se kestänytkin jostain Tuitun pentuajoista... Naksun kieleke jämähtää ala-asentoon, eli kuuluu vaan puolikas naksahdus ja sitten naksua joutuu hakkaamaan ja ravistelemaan, että voi naksauttaa uudestaan... No, saanpahan ihan oikean syyn ostaa uuden, semmoisen pro-version.

Kontaktia ja seuraamista tehtiin siis vaan kehuilla ja nameilla. En tiedä, oliko se lopulta oudompaa Luusta vai musta, mutta toimihan se jotenkin noinkin. Itsekin on vaan niin tottunut palkkaamaan seuraamisessa naksulla, niin oli vähän alaston olo ;) Tehtiin siis kontaktia ja lyhyitä kävelypätkiä. Yhdessä välissä meidän vierestä käveli pariskunta, jota Luu kääntyi katsomaan, mutta otti pian kontaktin uudestaan, eikä jäänyt kyttäilemään. Haukkuvia koiria ei tällä kertaa bongailtu...

Sitten koklailtiin vielä muutama kaukojen vaihto, joita pitää jatkaa vielä seinän vierellä. Sisällä on otettu mukaan myös i-s-i, jossa ollaan saatu jo tekniikkaakin onnistumaan. Takajalat paikallaan siis näillä näkymin mennään. Juuri noissa vaihdoissa se on ainakin mulle vaikeinta, mutta aletaan päästä jyvälle.

Ihan loppuun tehtiin vielä pari puunkiertoa, kun se nyt oli vaan niin kivaa :) Ja Luusteri oli niin pätsy :) Torstai ja perjantai-illat kuluvatkin multa agiliitoa koulutellen, joten Luu pääsee seuraavan kerran treenaamaan todennäköisesti siskon ja veikkojen kanssa lauantain I-pentupäivänä! Kivaa!