Käytiin jäljestämässä tuolla Birgitanpolun vieressä. 800 metriä siitä tuli, kuusi keppiä. Ja yksi leveän hiekkatien ylitys. Aika hankalakulkuista maastoa paikoin, risukkoa ja kasvillisuuden alla salakavalan epätasaista. Muutama jyrkkä kalliorinne. Ja epämääräisiä mutkia, kun olin joutunut etsimään vaihtoehtoisia reittejä. Vanheni tunnin.

Jana lyhyt, vain viitisen metriä. Luu lähti suoraan ja nappasi jäljen sukkana oikeaan suuntaan. Varmaan tuurilla. Alkumatka oli ihan tuskaa roikkua jarruna liinan päässä siinä maastossa. Kävellen tai jopa juosten pystyisi vielä melkoisissa maastoissa kulkemaan, mutta yhden 15-kiloisen höyryjunan jarruttaminen samaan aikaan aiheuttaa lisähaastetta. Tämän pituisilla jäljillä se menee sentään loppumatkasta jo ihan asiallisesti :)

Heti alkuun oli pari kulmaa. Näissä nopsat tarkastelut, mutta ihan itse selvitti. Ennen tien ylitystä oli yksi keppi mättään päällä. Luu joutui hetken etsimään, kun sai hajun, mutta hyvin jaksoi tarkentaa. Tietä lähestyttäessä jälki vähän hukkui ja Luu pyöri ympyrää. Meinasi lähteä kaahottamaan vaan johonkin, jolloin kutsuin sen pois ja otettiin uusi lähestyminen sieltä, mistä oltiin tultu. Sai uudestaan jäljestä kiinni ja ojan sekä tien ylitys olivat helppo nakki. Jouduin vaan pysäyttämään, kun tuli auto just samaan aikaan... Tien yli Luu paahtoi samaa linjaa metsään, vaikka olin leveästä ojasta johtuen jatkanut hetken piennarta. Annoin sen pyöriä siellä liinanmitan päässä. Vähän aikaa se jaksoi yrittää, mutta sitten tajusi itse palata taaksepäin ja nappasi jäljen tienvierustaa pitkin. Sitten mentiin melko sujuvasti loppuun asti, jokunen ylimääräinen tarkistelurinkula toki mahtui matkaan. Loppujälki meni välillä tosi lähellä polkua, jota pitkin oltiin käyty lenkillä (samoin kuin todistettavasti ainakin yksi useamman hengen vaellusporukka). Kerran Luu poikkesi tsekkaamaan sen, mutta palasi omalle jäljelle.

Kepit ovat viime jäljillä nousseet kiitettävällä varmuudella. Nytkään yksikään keppi ei osunut "suoraan suuhun", vaan kaikkia Luu joutui jonkin verran etsimään. Yhdestä se oli mennyt jo puun toiselta puolen ohi, mutta palasi takaisin :) (Ja itse en keppien paikkoja niin hyvin muista, että olisin voinut edes vahingossa auttaa.)

Illemmalla mentiin vielä tokoilemaan Maijun ja Outin&Maggien kanssa. Luu teki vain yhden setin, Outi liikkuroi ja Maiju häiriköi :)

Luu meni heti häiriömoodiin, kun alkuun tehtiin jotain hässäkkää. Se oli vaan välillä jo turhankin tarkkana ja vähän kyttäili liikkureita selvästi jotain jäynää odottaen... Mutta muuten asenne oli hyvä.

Aloitettiin ruudulla. Namipalkkaa ensin merkistä, sitten kokonaisena. Merkit ei kauheen hyviä, mutta muuten ok.

Idarissa S-I-M. Seisomisessa Maiju houkutteli nameilla ja sai Luun hämmentyneenä liikkumaan ainakin pariin otteeseen. Sitten se vissiin tajusi, mitä tehdä, ja oli hyvin. Asennot ok, seuraaminen vähän keulivaa, mutta asenne jees.

Luoksetulo kokonaisena. Maiju huusi istua, ihan varmuuden vuoksi ;) Seisominen ei varmaan kauheen hyvä, mutta jäipä seisomaan.

Hyppy niin, että kontaktista palkka ja nouto lennosta. Hyvä, palauttikin ihan kivasti. Inasen menee nyt taakse vinoon kyllä, mutta...

Tunnari ihan kisamaisesti. Rinki. Tää oli ihan hyvä, nosti oman kohdalla ja palautti tunnariksi ihan reippaasti.

Kaukoista vaan eka istuminen. Nyt teki kerrasta hyvin, jes.