Viikonloppuna kisat sekä Luulle että Nipsulle, ihanasti eri päivinä :)

Lauantaina maksit. Jalonen oli väsännyt taas sellaiset radat, joista en vaan saanut mitään otetta. On tää julma laji. Välillä tuntuu, että on yli kymmenen vuoden harrastamisen jälkeen jopa oppinut jotain, välillä taas huomaa, ettei osaa yhtään mitään.

Eka rata selvittiin aika pitkälle. Sitten tippui rima ja sitten hyllytettiin. En oikein osannut päättää, pitääkö tehdä vastakäännös vai ei, joten kompromissina tein sitten semmoisen löysän :D Ei riittänyt kääntämään. Putkelta tuli kaamea kulma puomille, ja Luu sinkosi putkesta sen näköisesti, että en uskaltanut sitä sinne päästää.

Luu A

Tokakin päästiin melkein puoliväliin, paitsi että muurin palikat lensi persjätössä. Sitten oli kohta, johon en edelleenkään keksi Luulle toimivaa ohjausta. Ensin en saanut sitä edes irrotettua hypylle, mutta se nyt oli korjattavissa. Mutta valssilla hypylle Luu vaan valui niin paljon, että en mitenkään saanut sitä renkaalle. Ja olin vielä jossain utopiassani meinannut mennä valssaamaan seuraavaankin väliin... hohhoijaa :D Olisi ehkä pitänyt kokeilla jäädä renkaan toiselle puolen, mutta se tuntui tutustumisessa jotenkin vielä huonommalta.

Luu B

Hyppäri ei sujunut sen paremmin, päinvastoin :D Sain Luun jo ekalla suoralla ohi pituudesta (se oli tänään taas jotenkin enemmän kiinni liikkeessä), mutta eipä me siitä radan vaikeasta kohdastakaan selvitty. Eikä edes vikasta putkeenmenosta.

Luu C

Jäähkälenkin jälkeen en voinut vastustaa kiusausta mennä kokeilemaan vielä, kun rata oli jätetty kentälle. Kolmannella yrityksellä päästiin nollana, joten olihan se tehtävissä :D Kamerasta loppui akku, joten toki vain kahden ekan yrityksen erilaiset variaatiot tulivat filmille...

Seuraavana päivänä sitten uusi koira ja uusi yritys! Sama tuomari, eri radat, mutta samoja teemoja. Minin kanssa tuommoiset hankalat linjat ei toki ole niin hankalia, kun on enemmän tilaa linjailla.

Ekalla radalla ei löydetty Nipsun kanssa yhtään samaa rytmiä. Keppivirhe ja kielto, mutta muutenkin takkuista. Puomikin tosi huono.

Nipsu A

Tokalla radalla tuli yksi (juuri ja juuri ihanneaikainen) nolla ja ehkä joku kolme muuta tulosta. Olihan se siis tehtävissä, mutta kertoo jotain :D Ei ollut mitään yksittäistä mahdotonta kohtaa, mutta monta hyllymahdollisuutta. Aa-tuplaputki-erottelu ehkä suosituin, kun siinä pyörittiin monta kertaa. Alun yritin tehdä varmemman kautta, mutta eipä osunut :p Kiepsautin uudestaan lähtöhypylle ja tehtiin sen jälkeen melkein henkinen nolla.

Nipsu B

Hyppärillä sitten päätettiin Hannan kanssa, että nyt sitten! Oli kyllä profiililtaankin viikonlopun mentävin rata. Tossua sai liikuttaa ja parilla suoralla Nipsu ehti vähän kysellä, mutta kokonaisuudessaan oikein hyvän fiiliksen veto. Jos kuudesta radasta pitää hyllyttää viisi, niin mieluiten sen ainokaisen nollan tekee tietty viimeisenä. Jää parempi mieli :) Nipsu voitti Sinnin kymmenyksellä. Menevät hyppäreillä yleensäkin aika samoihin, joten molemmat lienevät yhtä hyvässä - tai yhtä huonossa kunnossa ;) Etenemistä päätellen ehkä kuitenkin suht hyvässä.

Nipsu C

Jäätiin vielä Luun kanssa tokoilemaan. Kokonaisuuksia namipalkalla ja loppulelulla taas.

Ensin taas sitä ruutu & kierto -kombinaatiota. Tää on jo ihan vitsi. Ruutuun paukkasi taas. Nyt en auttanut, vaan käskin aina hetkeksi pois. Kolmen-neljän kerran jälkeen löytyi tolppa. Ruutu oli ihan ok, eteni merkittömänkin aidalle asti (tän taisin lelupalkata).

Lisäksi ehdittiin tehdä tunnari pariin otteeseen ja ainakin kaukot.