Toinen rasti seinään!

...ja eilisten treenien kaavaa seuraten, siihen se hyvä sitten jäikin. Ollaan treenattu, ollaan tehty koemaisesti, ollaan kehityttykin, mutta silti koesuoritukset menevät aina vain huonommin ja huonommin :( Koe alkoi hyvin, mutta kolmannen yksilöliikkeen jälkeen olin jo niin huonolla tuulella, että olisi kannattanut vaan keskeyttää.

Tuomarina oli Jaana Tala, jolta ei kyllä säälipisteitä herunut. Ja esim. luoksetulosta taisi näyttää nollaa jo ennen kuin Tuittu oli tullut edes sivulle asti. Eipä siinä meidän räpeltämisessä mitään kehuttavaakaan ollut, mutta ilmapiiri ei tuntunut kovin kannnustavalta. Vaikka ei kai sen ylemmissä luokissa kuulukaan.

Liikeet tehtiin sekoitetussa järjestyksessä (se mun ketjutuksista siis...):

Paikkamakuu 9,5 - Tässä olin Tuittuun oikein tyytyväinen :) Olin varma, ettei se tarkene maata, vaan nousee ylös. Lämmittelin kyllä sen hyvin ennen kokeen alkua. Oli kuulemma vähän heilutellut päätä, mutta muuten rauhallinen.

Ruutu 8 - Ruutu oli sattumoisin samassa paikassa kuin eilisen treeneissä! Ja Tuittu meni! :) Himmasi vähän liian aikaisin ja päätyi nippanappa nauhan sisäpuolelle. Kävellessäni se oli noussut ylös liikkeenohjaajan käskystä ja sivulletulo oli huono.

Seuraaminen 5 - Pätkittäin ok, mutta muuten Tuittu vaan nuuski maata ja söi sieltä löytämiään murusia. Koeseuraaminen ei ole varmaan koskaan ollut näin huonoa.

Luoksetulo 0 - Seisomiseen asti ok. Seisomisessa jäi nuuskimaan ja lähti tulemaan haahuillen. Maahanmenoon kaksi käskyä. Viimeinen pätkä hidas ja siinä vaiheessa tuomari taisi nollata liikkeen.

Hyppynouto - Ajattelin saavani tästä vielä paremman tsempin, liike kun on Tuitulla hyvä. Kapula pomppi kuitenkin vinoon, joten se siitä. Teki ok, mutta jätti tosiaan hypäämättä takaisin. En ehtinyt katsella muiden suorituksia, mutta ilmeisesti sama oli käynyt käytännössä kaikille voittajan koirille. Sallisivatkohan säännöt mitenkään joustoa tämmöisellä kumialustalla kisatessa...? Toki koiran pitäisi osata ne vinotkin heitot, mutta tuntuu aika kohtuuttomalta, kun kapula saattaa pomppia vaikka esteen väärälle puolelle (kuten Katille oli kerran käynyt...).

Tunnari 5 - Lähti maata nuuskien, kävi parilla kapulalla ja jatkoi väärään suuntaan. Annoin toisen käskyn, jolloin palasi kapuloille ja teki ok. Toi jopa laukkaa.

Kaukot 0 - Nousi istumasta seisomaan vasta kolmannella, eli sääntöjen mukaan ei ollenkaan. Muuten näytti tekevän ok, mutta oli kuulemma edennyt oman mittansa.

Metallinouto 0 - Lähti haahuillen, toisella käskyllä vaivautui kapulalle asti, yritti ottaa suuhun, mälväsi, kantoi, tiputti... Toi lopulta mulle asti ja räkäisi jalkoihin.

Istuminen 0 - Seurasi jossain metrin päässä, istui vasta toisella, varsin painokkaalla käskyllä. Tämäkin on liike, jota Tuittu ei ole mokannut treeneissä ikuisuuksiin.

Kokonaisvaikutus 7 - Ei tykännyt tuomarikaan Tuitun työskentelystä. Epäili kyllä, että kyllä se varmaan niitä liikkeitä osaa...

Yhteensä 117. Pohjat!

Lisäys:

Unohdin, että ehdittiinhän me vähän Luunkin kanssa touhuta tuloksia odotellessa. Ihan siinä parkkiksella vaan, joten ei kovin raisuja juttuja.

Seuraamista, lähinnä täyskäännöksiä. Aloin kiinnittää huomiota, että Luu härkkii namikättä (vaikkei siinä nameja olisikaan) käännöksessä ja puutuin sitten siihen. Vähän parani.

Maahanmenoja. Kerran tai pari jäi seisomaan, kun tehtiin "seuraamisesta", mutta saatiin sen jälkeen sujumaan. Sitten seisomisia, joissa tietty vuorostaan painui maihin. Tämäkin saatiin kuitenkin sujumaan. Tein näitä myös sekaisin hillumisesta, mikä on helpompaa kuin vierellä kävellen. Mokia tuli, mutta huomautin niistä nätisti ja uusinnalla oli aina paremmin kuulolla.

Kaukoja. Ensin M-S, jota ollaan tehty parina iltana sisällä. Maahanmeno sujuu jo hienosti, seisomisessa lipsahtaa aina välillä. Mutta idea alkaa hahmottua. Etäisyyttä en voi vielä ottaa, mutta pystyn sentään seisomaan. Sitten yritin tehdä istu-maahan-vaihtoja, mutta Luu tarjoili innoissaan seisomista. Namilla auttamalla nämäkin saatiin taas menemään.

Tunnaria pientareella. Väärät asfaltin puolella ja oma ihan vieressä pienen heinämättään takana. Annoin vielä muistutuskäskyn, kun oli kapuloilla. Hienosti! Uusinta niin, että levittelin vääriä enemmän hajalleen ja laitoin oman taakse, mutta ihan näkyviin. Luu meni kapuloille vähän takaa ja osui omalle heti. Ei jäänyt arpomaan, vaan otti sen suorilta mukaan. Näytti kyllä, että oli ihan nenäkin mukana, eikä vain napannut ensimmäistä mahdollista. Tuodessa järsi (sitä on sitten tuskaista katsella!), mutta rauhoittui luovutusasennossa, kun odotin.