Torstaina ja perjantaina ei treenattu mitään, joten tokohiljaisuus jatkuu toista viikkoa. Lauantaina kisattiin kotikisoissa. Oli etukäteen ihan hyvä fiilis lähteä, kun Luu on tuntunut nyt kivemmalta, mutta sitten kisoissa ei vaan lähtenyt. Oltiin huonoja molemmat eikä ollut edes kivaa.

Agiradat oli Petteri Kermisen. Ihan kivoja molemmat. Ekalla oli vaikea alku, mutta sain sen menemään vastakäännös-poispäinkäännösvirityksellä aika kivasti muuten, mutta kolmosella tippui rima. Ekan putken jälkeen jarrutin ja vekkasin niin kovasti, että Luu pyörähti ympäri! Johtui varmaan enemmän siitä vekistä kuin jarrusta tosin... Aasta tuli sikana läpi, pistin takaisin. Putkeen mennessä vaan flänkkäsi ja kävi hyppäämässä hypyn. Sitten mentiinkin enää pari hyppyä (joista vielä yksi rimakin), puomi ja oikaistiin maaliin. Niin, ja venäytin vielä reiteni heti radan alussa, joten tosi korkeella oli mieli!

Tokalla radalla oli kiva alku, hyppy ja puomi suoraan :D Luun kanssa on niin paljon leppoisampi lähteä radoille, joissa ei ole heti jotain vaikeaa käännöstä alussa. Puomista tuli vaan läpi (!) ja niin yllärinä, etten osannut reagoida. Seuraavassa kohdassa flänkkäsi renkaasta ohi, sitten taas aastakin läpi. Nyt olin valmistautunut ja korjautin takaisin. Sitten samanlainen putkeenmeno kuin ekalla radalla, nyt Luulla hirtti ihan kiinni ja se päätyi vaan pyörimään ja räkyttämään, kun itse seisoin putkensuulla. Huoh. Jatkettiin silti. Keinulla sentään pysyi. Välistävedot kamalalla räpellyksellä ja siitä kepeille väärään väliin. Eipä varsinaisesti mikään siis onnistunut... Tai rimoja ei tainnut tällä radalla tippua...?

Hyppäri oli Luomalan Henkan. Radalla vain yksi putki! Vauhdikas profiili. Tämä selvitettiin oikealla radalla, mutta isoin kaarroksin toki ja kahdella rimalla. Vikaan kuvioon en ehtinyt mitenkään, joten siinä enemmän räpellystä. Ehjempi soritus, mutta ei tästäkään mitään voittajafiilistä jäänyt :p

Pitäis varmaan varata fyssariaika Luulle. Se on liukastellut lenkillä muutamia kertoja, joten luultavasti ois taas jotain pientä laittoo... Ja jotenkin tuli semmoinen olo, ettei noi kaikki flänkkäilyt ja kontakteilta karkailut välttämättä olleet pelkkää mielentilaongelmaa, ei vaan tuntunut normaalilta. Toisaalta vasta keskiviikkona treeneissä taas tuntui oikeinkin hyvältä.