Nipsu pääsi taas touhuilemaan navetalle. Seurana olivat myös Tuittu, Svante ja Into.

Tehtiin Nipsun kanssa ensin takaakiertoja yhdistettynä twistiin ja backlappiin. Aikamoista säätöä ja sähläystä molemmissa, mutta saatiin ne onnistumaankin. Backlapissa tosin tyydyttiin palkkaamaan jo käännöksestä, twistillä mentiin hypyn jälkeiseen putkeen asti. Kati auttoi palkan kanssa, mikä helpottikin huomattavasti. Nipsussa oli mulle jo tarpeeksi monta liikkuvaa osaa.

Seuraavaksi puomia. Ensin alastuloa minipöydältä. Vauhtia alkoi olla jo ainakin kotitarpeisiin, ja vaikka Nipsu veti kontaktilla melkoisen näyttävästi liinat kiinni, sillä pysyminen alkoi olla epävarmaa. Otettiin sitten suosiolla Kati ja hihna avuksi. Aloin myös laittaa alustalle alkuun useamman namin, jotta Nipsulla kesti niiden syöminen sen verran, että se ehti edes pysähtyä kunnolla. Jatkossa pitää muistaa vaihdella namilisäysten määrää enemmän, nyt Nipsu selkeästi ennakoi poistumista aina sen parin lisäyksen jälkeen.

Uskaltauduttiin sitten kokeilemaan puomia kokonaisenakin. Kati sai olla ikävän isosiskon roolissa ja taluttaa. Ylösmeno ja tasaisen alku oli edelleen aika kamalaa, mutta tuttu loppuosa vedettiin jo innolla. Ero edelliseen puomin yritykseen oli semmoinen, että tuskin menee kauan, kun koko puomi menee ihan omin tassuin. Nyt tehtiin joku kolme toistoa, ja niilläkin se vauhti kiihtyi aina vaan aikaisemmin.

Viimeiseksi vinokeppejä. Muutama kerta kuten viimeksi, ilman hihnaa. Pystyin jäämään keppien alkuun tai liikkumaan sivusuunnassa. Nipsu myös haki aloituksen (suorasta linjasta) käskyllä. Sitten kavennettiin vähän viimeisiä välejä, koska Nipsun "pujottelu" alkoi olla turhan pomppivaa. Samaan aikaan Nipsun överöinti kostautui lievänä väsymyksenä, eikä kepittely ottanutkaan onnistuakseen. Pidettiin ihan pienen hetken huilitauko, jonka jälkeen yksi onnistunut toisto ja se siitä tällä erää.

Tuittu pääsi tekemään taas muutaman puomin kontaktin, jotka se tekikin lujaa. Lähettelin sitä puomille n. 180 asteen kulmasta, ensin ohjurin avulla ja sitten ilmankin. Hienosti se haki suoran linjan, vaikka sitä erityisemmin ole sille edes opetettu.

Päästettiin lopuksi koko konkkaronkka vapaaksi ja tandemliidätettiin vähän Svantea ja Tuittua. Aa-estekin näköjään sujuu vastakkainjuoksuna... Tuitun ilme oli kyllä lievästi hämmentynyt, kun aan harjan takana olikin vastaantulija. Kaverukset saivat juosta aata myös rintarinnan ja napata alastulolta kumpikin oman naminsa. Tandemagilitystä tandempalkkaus :) Oli taas semmoista menoa, että vähemmänkin heikkoja olisi hirvittänyt... Mutta ei sattunut! Kerran Svante ja Nipsu pääsivät juoksemaan samaan putkeen eri suunnista, mutta sieltäkin molemmat tulivat oikeista päistä ja yhtenä kappaleena. Muuten teinit keskittyivätkin yleiseen riekkumiseen (Into juoksi narupallon kanssa ja Nipsu räkytti) ja vain vanhuks... eh, keski-ikäiset tekivät temppuja.