Lempäälässä edelleen. Jos nyt laskemaan ruetaan, niin viidettä kertaa tällä viikolla samassa hallissa. Tänään agilitykisat Luun ja Nipsun kanssa.

Luu aloitti aamulla Wüthrichin Johannan agilityradalla. Kepeillemeno oli aika haastava ja loppusuoralla oli melkein pakko takaaleikata (=mulle vaikean kohdan merkki :D), muuten leppoisa rata. Luu oli tosi hyvä! Tsemppasi hienosti kaikki hypyt! Puomilla himmaili, mutta taisin himmailla itsekin, kun en vissiin luottanut persjättöön. Aalla myös hidastelin itse ihan typerästi ja sitten vielä vapautin ihan turhan aikaisin. Miksi ei voi vaan juosta rennosti sen kontaktin ohi...?! Ei mun koiralla edes ole kontaktiongelmaa, miksi sille pitää semmoista yrittää rakentaa? :D

Keppikohdan tiesin meille vaikeaksi, koska Luu ei käänny tuommoisilla valsseilla mihinkään, ei jarruta mun ollessa sen linjalla ja ampuu putkista aika raivolla. Toinen vaihtoehtoni olisi ollut jäädä toiselle puolelle ja vekata hypylle, mutta sekään ei lopulta tuntunut hyvältä. Ja keppien jälkeiseen elämään olisi tullut kiire. Linja putkesta hypylle vei siis suoraan puomille, keppejä ei sieltä kulmasta edes näkynyt. Ja väli hypyltä kepeille oli tosi lyhyt, mikä ei videon kuvakulmasta varmaan hahmotu. Kaiken lisäksi olin toteutuksessa vielä vähän myöhässä, joten reisille meni. Luu yritti kyllä ja teki ihan oikeasti töitä taipuakseen edes siihen kakkosväliin. Mutta muuten tosi hyvän tuntuista! Loppusuoran takaaleikkauskin onnistui! :)

Luun agirata

Hyppärille tuomariksi tuli Luomalan Henkka. Tiesin, että alku on meille radan vaikein kohta. Vaihtoehdot olivat joko tehdä ihmisnuoli muurille (semmoinen elämän tai kuoleman jarrutus...) tai vastaanottaa kauempaa ja antaa Luun kaarrottaa. Päädyin jälkimmäiseen, mutta Luun kaarrotus vaatikin enemmän tilaa kuin käytettävissä oli ja punki kaarroksen seurauksena itsensä siivekkeen ja mun välistä putkeen. Yritin jatkaa putken jälkeen uudella kierroksella, mutta sitten lensi rima, rysäytti musta aika surutta päin. Itse olin kädet alhaalla ja liikuin rauhallisesti kohti putkea. Meni itte vielä uudestaan sen putken, mutta siihen se huvi sitten loppuikin. Ei me nyt syyllisiä haluta nimetä, mutta molemmissa oli vikaa :D

Olin päättänyt, että Luu saa jäädä näiden kisojen jälkeen aksatauolle, sillä kun ei kunnollista semmoista ole ollut aikoihin. Hyppäriin ei ollut kiva lopettaa, mutta ehkä me muistellaan tuota ekaa rataa.

Sitten Nipsun kanssa Henkan radoille, ensin hyppäri. Ihan kiva, ei nyt helpoista helpoin kuitenkaan. Olin juuri mennyt kaksi - tai siis yhden ja murto-osan - rataa Luun kanssa, joten ekalla tuntui selvästi taas "marsurytmi" olevan hukuksissa. Maksin kanssa saa mennä jotenkin niin isoilla linjoilla, että sitten nopean minin ohjaaminen tuntuu pirun hektiseltä ja kiireiseltä. Se on koko ajan siinä jaloissa eikä sillä kestä hyppyjen päällä hetkeäkään. Alun kuvioissa olinkin aika myöhässä, mutta mentiin vaan. Sitten pääsin hetkeksi tahtiin, kunnes piti lähettää kepeille kahden putkensuun väliin. Nipsu meinasi mennä ensin toiseen putkeen, mutta pyöri sieltä tiensä kepeille, jonne päätyi ekaan väliin mennessään menosuunta ihan väärinpäin. Epäusko valtasi mielen, mutta hoin vaan sinnillä kepkepkeppiä ja sinnehän se lopulta taipui! Vähän nauratti ja Maiju huusi yleisöstä, että "Jatka!". Olin kyllä jatkamassakin ja saatiin nolla :) Sijoitus oli kolmas.

Nipsun hyppäri

Agilityradalle löysin rytmin jo paljon paremmin. Nyt ei tullut kiire oikeastaan missään ja hommat pysyivät hanskassa. Keinu oli tosi huono, Nipsu himmasi jo ennen kontaktia, hyvä ettei tullut siitä sivuun. Jouduin menemään ihan varmistamaan. Kontakteihin paloin muutenkin aikaa, vaikka ei ne nyt hitaimmat mahdolliset olleet. Siisti nolla kuitenkin tästäkin 2. sijalla. Ja siis tuplanolla!!! Ollaan tehty edellinen tupla TOUKOKUUSSA. Kahdeksan kuukautta sitten. Jospa tämä tästä helpottaisi, kun sain huomata, että niiden nollien tekeminen on sitten kuitenkin mahdollista ;) Vielä on matkaa siihen, että tehtäisiin hyviä nollia, mutta asia kerrallaan.

Nipsun agirata