...Luun treenikentällä. Ihan vain ikään kuin muistutuksena, että kuukauden päästä täytyy tokoikä!

Jotenkin en vaan usko, että ikä tässä tapauksessa korreloi kisavalmiuden kanssa.

Aamulla käväistiin eläinlääkärissä, jossa pistettiin Tuitun rokotus-, ekinokokkoosimadotus- ja passiasiat kuntoon matkaa varten. Molemmat kävivät tietty vaa'alla. Tuittu painoi 6,3 kg ja Luu 12,8 kg. Tosi vaikea uskoa, että Luu on vain kaksi kertaa Tuittua isompi.

Luu oli mukana koko reissun ajan, kun ei autoonkaan voinut jättää. Makasi tosi kiltisti lattialla koko sen ajan, kun Tuittua tutkittiin, pistettiin ja syötettiin :) Tuittukin sai taas kiitosta rodulle kuulemma harvinaisesta avoimuudesta. Se yritti väkisin tunkea kuononsa kanssa mukaan, kun el mittaili rokotusaineita. (Ihan kuin samalta pöydältä olisi joskus saanut ruokaa...) Matolääkkeet menivät paljaaltaan samalta kämmeneltä parin kuivanappulan kanssa.

Illalla Tuitulla kävi hieroja. Ihan pieniä jumeja löytyi, mutta ei mitään vakavaa. Kaikki myös aukesivat hyvin. Rankakin liikkui joustavasti ja jalat venyivät mihin vaan. Tuittu rentoutui käsittelyyn tosi hyvin, välillä vaan nosti päätään merkiksi, kun kohdalle osui joku tiukempi paikka :) Luu yritti sitkeästi osallistua Tuitun käsittelyyn, mutta kun se otettiin lopuksi hetkeksi siliteltäväksi totuttelemaan käsittelyyn, se muuttuikin ihan pieneksi ja erittäin vakavaksi bordercollieksi :D Oli melkoisen ihmeissään, mutta rentoutui sekin sitten makoilemaan.