Viime viikon maanantaina piti skipata koulutusvuoro ja toki omatkin treenisuunnitelmat sitkeän migreenin takia :/ Tiistaina elämä voitti taas ja illalla päästiin Luun kanssa rallytreeneihin. Tehtiin ratatreeniä, jossa yritettiin pitää ne suorituspaikat mielessä. Edelleen menin muutamalla kyltillä liian lähelle, mutta ei nää mestarin radatkaan enää ihan toivottoman hankalilta tunnu. Virheitä toki tulee :D Liikkeessä istumisessa Luu on esimerkiksi jättänyt jo istumatta aika monta kertaa! Mietin jo, että pitää varmaan kehittää sille joku apu tähän... Peruutuksessa testasin top-käskyä ja se vaikuttaa ihan potentiaaliselta. Eikä kuulemma ollut liian selkeä pysähdys. Oikealla seuraamisessa on myös edelleen selkeitä heikkouksia, joten vahvistellaan sitä, minkä voidaan.

Keskiviikkona aksattiin Tommin radalla. Saatiin taas tehtyä kaikki pätkät tosi kivasti, mutta kun toisella kierroksella yritettiin pidempää, alettiin tehdä kaikkia mahdollsia virheitä. Yksittäisistä jutuista putki-keppi -erottelu sujui erottelun osalta, mutta keppejä Syy ei pystynyt aloittamaan kuin maks. kahden esteen takaa. Se vaan juoksi ekan kepin vierestä tai meni mihin sattuu, eli oli vissiin kuitenkin vähän vaikeaa. Mutta monta muuta juttua se teki hyvin. Aakin pysyi koossa, vaikka vedätin persjätön.

Torstaina jatkui viikon peruuntumisteema, sillä piti olla Luun rally-kisa ekaa kertaa mestarissa. Mutta koska olin ilmoittanut sen voittajaan, niin siirto täyteen mestariluokkaan ei onnistunutkaan :/ Nyt vähän mietityttää, päästäänkö ikinä korkkaamaan ylintä luokkaa, jos korona peruu tulevatkin kisat...

No, ilta kului kokeen sijaan pakkaillessa ja panikoidessa, sillä perjantaina oli luvassa jotain muuta ja reissu koirakavereiden kanssa ilman koiria! :o Menin jonain heikkona hetkenä lupautumaan mukaan Hannan, Auroran ja Tytin tiimiin Adventure Raceen, joka on siis aamuyöhön kestävä seikkailukilpailu Vierumäen metsissä. Startti oli klo 16 ja rasteja sai kiertää aamukolmeen asti. Harrastesarjassa oli 13 rastia ja reitin matka linnuntietä oli n. 20 km. Oltiin sovittu, että otetaan retkeilyn kannalta, panostetaan eväisiin ja toivotaan, että selvitään hengissä :D Oltiin varmoja, että kaikkia rasteja ei ehditä millään, ja siltä jossain vaiheessa matkaa vaikuttikin. Loppumatka alkoi sujua kuitenkin sen verran sulavasti rastilta toiselle, että niin vaan pisteltiin maaliin alle maksimiajan! Oltiin 22 joukkueesta 15. ja viimeinen sen tehnyt. Ei siis ees läheskään huonoimpia! :D Ja kaikki meni yllättävän hyvin. Ei eksytty kertaakaan, ei tullut totaalisippiä, sukat pysyi kuivina ja silleen. Matkaa meille kertyi kaikkiaan 33 km (sisältäen 41 mäkeä) ja reissussa vietettiin joku 10 h 40 min. Meidän gps-reittimme oli harrastesarjan toiseksi lyhyin, ja keskimääräistä enemmän oltiinkin valkattu suunnistuspätkiä kuin teitä pitkin kiertämistä. Tiepätkien tarpominen meinasikin olla välillä puuduttavaa, mutta metsässä oli ihan mukavaa.

Viikonloppuna ei siis treenattu eikä tehty oikein muutakaan. Lähinnä makasin sohvalla ja söin :D Hannan ja Tytin kellojen mukaan reissu kulutti sellaiset 5000 kaloria, joten olihan siinä nyt paikkailtavaa.