Onneksi joku on keksinyt (naurettavan) uskomuksen, että huono kenraali tietää hyvää ensi-iltaa, eli tässä tapauksessa kisoja. Muuten meillä ei olisi Nipsun kanssa oikein mitään, mihin tukeutua SM-kisoissa. Rytmi on hukassa, luotto on hukassa, fiiliskin on enenevissä määrin hukassa. Menemme Nipsun kanssa ehkä lähes samaa rataa, mutta emme yhdessä vaan erikseen. Tuntuu kuin se kuuluisa kuminauha puuttuisi välistä kokonaan.

Tänään yritettiin etsiä sitä tuntumaa kotikisoissa Tallilta. Ei löytynyt. Esa Muotka oli tehnyt kaksi kivaa rataa, joten puitteet olivat kyllä kunnossa.

Ekalla radalla oli yksi vaikea kohta, johon homma sitten lopullisesti kosahtikin. En vaan ehtinyt ja rintamasuunta jäi ratkaisevalla hetkellä väärään suuntaan. Nipe meni putkeen. Sitten se tuli läpi aasta ja alussa oli melkein tulematta pakkovalssiin.

Toinen rata oli helppo. Ja tehtiin (taas) helppo virhe. Oletin, että Nipsu menee edessä olevalle keinulle ihan vaan liikesuunnalla ja käskytyksellä. Hah! Seltin kanssa ei oleteta _mitään_. Tällä radalla se myös lensi kakkosen niin pitkäksi, etten tiennyt sen osaavan noin pitkälle kaarrattaakaan. Kontakteilla otettiin nyt sitten ainakin kunnon stopit. Ja loppusuoran Nipsu irtosi hienosti :)

Näillä mennään!

(Epäilen myös, että Piiralla on kovasti hommia, kun kolmen viikon päästä menemme seuraavan kerran... Menomme on ennenkin ollut erityisen takkuista silloin, kun koira on ihan solmussa.)