Eilen valkkuryhmän treenien teemana oli rääkki ja Pekka pisti meidät juoksemaan. Rata oli Jarin treenirata TopTeam-leiriltä, pienin muokkauksin.

Mentiin Nipsun kanssa rata ensin kokonaan läpi, että sai jalat heti kivasti hapoille :D Pari virhettä tuli, jotka korjasin lennosta, mutta loppuun päästiin. Sitten treenattiin pätkissä ja kahdella kierroksella.

Alussa oli puomin alla olevaan putken pimeään kulmaan irrotus, johon ajattelin tiemme tyssäävän. Mutta se onnistui joka kerta! Ekalla kerralla saatoin vaan liian pitkälle ja tuli kiire jatkoon. Sen jälkeen luotin siihen, että Nipsu menee, ja menihän se :) Tässä oli tärkeää rytmittää alku niin, että sai tehtyä lähetyksen hyvästä vauhdista.

Ennen puomia olevan hypyn käänsin ensin vastakäännöksellä, jolla Nipsu kääntyi turhankin hyvin ja meinasi tulla puomista ohi. Siinä riitti ihan perinteinenkin käännös.

Puomin jälkeinen kohta oli mulle ehdottomasti radan vaikein paikka. Irrotus putkeen puomin taakse onnistui taas yllättävän helposti, mutta sekä rytmitys putkesta takaakiertoon että pitkä kuljetus hypyltä hypylle oli mulle ihan tosi vaikeata. Ehdin takaakiertoon niin hyvin, että jouduin vähän odottelemaan. Väli putkelta hypylle oli kuitenkin niin lyhyt, että kun Nipsu tuli, niin se oli jo mennyt... Kun sain takaakierron tehtyä, en koskaan päässyt tarpeeksi hyvin liikkeelle, että olisin saanut vedettyä Nipsun sujuvasti seuraavan hypyn oikealle puolen. Jäin myös aina liian lähelle hyppyjä, kun tässä olisi pitänyt antaa vähän tilaa. Koitin myös pakkovalssia, mutta se oli tosi kökkö. Jalat meni solmuun ja nilkkakin taittui (ei onneksi pahasti). Tiedän, että Luun kanssa tuo olisi ollut vielä mahdottomampi, joten tämmöisiä pitäisi treenata molempien kanssa.

Seuraavan putken jälkeen lähdettiin pitkälle suoralle, jonka päässä oli takaakierto. Muistan nähneeni joitain videoita leiriltä, jossa tähän tehtiin persjättöä. Se tuntui aluksi ihan mahdottomalta, mutta hyvinhän sinne ehti, kun vaan meni. Aluksi keskityin liikaakiin vaan juoksemiseen ja ohjaaminen meinasi unohtua. Kerran tein persjätön liian aikaisin ja Nipsu tuli suoran vikasta hypystä ohi. Ohjaus ja ajoitus kohdallaan tämä oli ihan piece of cake :)

Toisen persjätön tein ennen vikaa putkea, että pääsin ohjaamaan kepeille turvallisemmalta puolen. Ekalla kierroksella (kun mentiin koko rata) se onnistuikin, mutta seuraavalla jäi putki välistä. Koitin tämän myös toiselta puolen, jolloin piti ehtiä putken ulostulolle ennen koiraa. Ensimmäisellä meinasin talloa koiran, mutta toisella sain alussa paremman etumatkan ja ehdin ihan hyvin.

Lopuksi mentiin rataa vielä alusta. Persjättösuoralle lähdettäessä unohduin hetkeksi haaveilemaan ja olin varma, etten ehdi sinne painavilla jaloilla. Ehdin, vaikka huusinkin matkalla ;) Sitten vaan, kun olin päässyt niihin takaakiertoihin ja olisi pitänyt kääntyä ja spurtata, jalat sanoutuivat kokonaan irti, enkä päässyt enää mihinkään :D

Treenit, joissa on joutunut juoksemaan jalat kipeiksi, voittaa vain treenit, joissa saa lisäksi vatsan täyteen kakkua :) Remu valioitui viikonloppuna, joten Petri lastasi pöydän täyteen prinsessakakkua, keksejä, karkkeja ja limua. Parhautta!

Treenit videolla (Eka pätkä puuttuu, kun Lea oli kuvannut sen sijaan lattiaa, aitoja ja kattoa :D )