Kaikille vähän jotain. Tiistaina pienet pääsivät Karhumäen Elinalle väännettäväviksi. Ensin Tuittu. Lapojen takana oli aika jäykkä kohta, ei mitään lukkoa, mutta ihan kunnon jumi kuitenkin. Se on mitä todennäköisemmin seurausta siitä taannoisesta kuperkeikasta. Myös lihakset olivat siltä kohdin jumissa. Elina epäili, että ovat jumiutuneet vähitellen, koska heti silloin treenien jälkeen lihasjumeja ei vielä ollut. Jäykkyys oli vähän toispuoleinen ja aiheutti sen, että Tuittu kevensi oikeaa takajalkaa. Kipeän kohdan käsittely oli Tuitusta aika inhaa, mutta se oli tosi kiltti potilas. Katsoi vaan välillä Elinaa surkeana ja vaikersi hiljaa. Ehkä se ymmärsi, että vaikka sattuu, niin kohta helpottaa <3

Muuten Tuitussa ei muistaakseni ollut mitään kummempaa. Mulla kyllä jyskytti päässä orastava migreeni, joten saatoin hyvinkin menettää jotain olennaista infoa ja sotkea Tuitun ja Nipsun vaivoja keskenään... Tuitun lihaskuntoa Elina kehui ihan hyväksi, vaikka myönsin, ettei olla saatu aikaiseksi tehdä jumppaa kovin säännöllisesti.

Nipsu oli ehkä vähän parempi, mutta jäykkyyttä siitäkin löytyi. Etuosassa oli aikamoista jumia, jota Elina sai avata ihan kunnolla. Myös lantiossa oli muistaakseni jotain. Osa saattoi olla seurausta ihan sunnuntain kisoista ja olisi voinut helpottaa itselläänkin. Nipsu istui aluksi vinossa, vasemmalla kankulla. Täytyy muistaa tarkkailla sitä jatkossakin. Nipsukin oli ihan kiltti ja reipas asiakas :)

Ja jatko-ohjeiksi saatiin kaksi päivää remmiä. Vähän rajummat otteet näille tapauksille siis :D Nipsun kanssa kannattaisi tehdä jumppana ainakin peruuttelua ja tanssikävelyä.

Migreeniä uhmaten kävin samalla reissulla Bauhausissa hakemassa niitä speed pumpeja. Aika orpona haahuilin siellä rakennustarvikepuolella, katselin jotain 10-metrisiä salaojaputkia ja mietin, myydäänköhän niitä metrin pätkinä ja halkaistuna ;) Onneksi ei tarvinnut kysyä, sillä löysin aika passeleita sadevesikouruja, sopivan pituisia, melkein sopivan levyisiä ja väriltäänkin vielä valkoisia. Tulipahan nekin vihdoin hommattua. Nyt päästään Luusterin kanssa hyppelehtimään, jee.

Kotiin päästyäni olikin sitten pakko syödä jotain, kietaista särkylääke naamariin ja mennä päikkäreille. Illalla tokenin sen verran, että vääntäydyin koirien kanssa pienelle remmilenkille ja sen jälkeen Luun kanssa pienenpieniin tokotteluihin. Mentiin tuohon koulunk takapihalle, jossa on se hyvä puu ;) Kokeilin, muistaisiko Luu kiertohommelin ilman leluapuja. Muistihan se, ihan tosi hienosti! Tehtiin muutama toisto eri etäisyyksiltä. Hetken päähänpistosta kokeilin kerran myös stoppia lelua heittämällä. Pari kerta Luu "kiersi tyhjää", eli teki ihan saman liikeradan, mutta puun vieressä... Kaikkee ne keksii.

Koklailtiin vähän myös stoppeja Marin ja sisko Puuman tyyliin. Tai oikeastaan vaan heittelin lelua Luulle... Oli ihan hauskaa.

Sitten seuraamista. Bongasin katoksen alta kymmenen metrin pätkän ihan sulaa maata, sinne siis. Luu oli aika haahu ja keskittymätön, mistä lie johtunut... Kontakti toimi ihan hyvin, mutta seuraamispätkissä se tahtoi unohtua matkasta. Saatiin kyllä jotain hyviäkin pätkiä. Ja ne pätkät, mitä Luu seurasi, se tuntui kovin rauhalliselta ja tasaiselta :) Muuta ei sitten tehtykään.

Keskiviikkona ilta kului kouluttajakokouksessa. Otin Luun mukaan harjoittelemaan hengailua ja käytöstapoja. Seuran kokoukset ovat aina varsinaisia pentujen kokoontumisajoja ja nytkin Luun aika kului aika pitkälti ihanan Risto Reippaan kanssa painiessa. Välillä se ehti sentään rauhoittuakin ja kävi muutaman kerran jopa oma-alotteisesti makoilemaan :)

Tänään oli sitten agilitykoulutusilta. Koirat saivat taas juosta hallissa radan rakentamisen ajan, ja Luu ja Nipsu käyttivätkin tilaisuuden aika hyvin hyödykseen. Taisi siinä muutama tandem-putkikin tulla suoritettua. Treenien jälkeen Nipsu vähän törkeili ja karkasi autolta kohti hallia. Sinne se käveli ihan pokkana häntä pystyssä. Taisi olla sitä mieltä, että tää on sitten niinkun hänen hallinsa ja hänen agilityratansa. Muuten Nipsu on niin nöyrää tyttöä, mutta tässä asiassa alkaa löytyä se pienen suloisen sheltin pimeä puoli ;)

Kotiin tullessa käytiin vielä samoin tein Luun kanssa koululla. Tiistaina lumen peitossa ollut piha olikin yhtäkkiä sula ja lähes kuiva! Olipa outoa tokoilla hiekalla. Luulle se taisi olla ihan eka kerta :) Puun vierellä tosin oli iiiiso lätäkkö, joten sen kiertelyt piti unohtaa. Kierrätin sitten muutaman kerran katospilarin ympäri. Pienellä avustuksella sekin löytyi.

Nyt tehtiin myös merkkiä. Luu jäi merkin eteen tai sitten kiersi merkin ihan sen takaa tai melkein päältä. Huoh. Ehkä pitäisi taas kokeilla sitä paikan hakemista vähän lähempää. Viimeisen toiston tein lelulla.

Seuraaminen oli vähintään yhtä huonoa kuin tiistainakin :( Luuta ei vaan napeksinut. Muutamia pätkiä se teki ihan hyvin, mutta sitten saattoi yhtäkkiä lähteä menemään. Tai sitten jäi paikalleen istumaan, kun lähdin liikkeelle. Koitin tehdä sitten vain sivulla istumista ja ihan muutaman askeleen pätkiä. Huomenna mennään Tallille treenailemaan, täytyy katsoa, mitä siellä tapahtuu.