Pikkukoirat pääsivät tänään uudestaan Markus Laioksen käsittelyyn. Molemmat olivat vastanneet viimekertaiseen tosi hyvin ja edelliset ongelmat olivat poissa. Tuitun asento oli hyvä ja edellisen kerran jäykät paikat liikkuivat. Sillä oli vain "mekaanista kiertoa" rangasssa, jota sitten oiottiin. Laios suositteli, että Tuittu kävisi vielä kerran joskus kuukauden päästä, että voidaan varmistaa sen olevan kunnossa. Nipsukin oli paljon parempi kuin viimeksi. Jotain rintarankajumia yms. löytyi, mutta nekin saatiin auki. Laios kiinnitti huomiota, että Nipsun polvissa on vähän löysyyttä, ja takapäähän olisi hyvä saada vahvempaa lihaksistoa niitä tukemaan. Ylämäkitreeniä siis!

Kotona Tuittu sai jäädä lepäilemään ja kävin Luun kanssa kaksin metsälenkillä ja tokoilemassa.

Tehtiin seuraamista yksi ihan pidempi kisamainen pätkä stopeilla ja käännöksillä ja erikseen lyhyempiä pätkiä käännösten kera. Täyskäännöstä tehtiin oikealle ja se tuntui ihan hyvältä. Muuten seuraaminen on mitä on...  Mutta ei paina pahasti.

Parit eteentulot kierroilla. Eka oli tosi hyvä, nopea ja suora. Toisella sitten pientä törmäystä ja vinoutta, joita korjailin. Lopuksi taas ihan hyvä. Erikseen läheltä eteentuloja ja sivulle siirtymiä. Näissä eteentulot oli huonompia, jos asento ei jää vinoon, niin jää musta sivusuunnassa aavistuksen vinoon. Sivulletuloissakin oli aika törkeää huolimattomuutta, piti ihan huomauttaa, että sekin pitäisi tehdä kunnolla.

Seisomisia taidettiin tehdä kaksi, molemmat hyvin. Ekalla myös pysymistä niin, että palasin sivulle palkkaamaan.

Sitten uskaltauduin tekemään pitkästä aikaa maahanmenoja. Ne vaativat vähän muistuttelua, mutta sitten saatiin pari hyvää toistoa. Katsotaan, kuinka käy seisomisille seuraavalla kerralla, nyt en uskaltanut kokeilla uudestaan ;)

I-M-kaukoja tehtiin niin, että seisoin Luun edessä n. metrin päääsä. Maahanmenoissa ei ole mitään ongelmaa (paitsi että Luu tarjoaa päätä maahan), mutta istumaan nousu on kyllä potentiaalinen jumituksen aihe. Littanana oleminen kun on enemmän Luun juttu. Nyt Luu teki ihan reippaita nousuja, mutta ei vaan mieleiselläni tekniikalla. Palkkailin kuitenkin kaikki.

Loppuhuipennuksena tunnari. Levitin väärät enemmän hajalleen ja piilotin oman ihan niiden viereen, niin että sitäkin näkyi vähän. Luu oli edelleen pätevä, meni ja nuuski väärät ja kaivoi sitten oman nurtsin alta. Tästä rohkaistuin niin hurjasti, että laitoin uusinnalla oman ihan näkyviin väärien viereen. Ja mitä tekee Luu? Menee ja nuuskii ensin väärät kapulat, sitten oman ja tuo sen <3

Mutta kai se nyt onkin jo taitava, kun se täytti tänään jo kokonaiset 11 kuukautta! Onnea myös sisaruksille!