Lauantai kului Kana-areenalla Oilin koulutuksessa kera valkkuryhmän. Tämmöiset treenipäivät hyvässä seurassa on niin parhautta!

Tehtiin Luun kanssa ensin kisamainen setti. Maiju "arpoi" meille järkän ja kertoi vasta kehässä liike kerrallaan. Tein ihan kisamaisesti, paitsi parissa kohtaa palkkasin väleissä namilla, kun oli hyvä. Ei tullut varsinaisesti liikevirheitä, mutta Luu oli vähän jähmeä, eikä todellakaan antanut parastaan. Eihän se toki ikinä kisamaisessa annakaan, hyvä jos treeneissä joskus. Oilikin kiinnitti huomiota, että Luu meni välillä "nihkeäksi" ja oli aluissa huonolla ilmeellä.

Kaukoissa tekniikka piti, takatassut pysyivät liimattuna. Mun makuun oli jähmeä (kun tietää, että pystyy tekemään reippaammin), mutta Oilin mielestä teki hienosti.

Seuraaminen oli aluksi hyvää, mutta lopussa keskittyminen herpaantui ja teki mm. vinoja perusasentoja. Pariin tyhmäilyyn puutuin, Oili sanoi, että olisin saanut puuttua paljon tiukemmin. Noita lukuunottamatta seuraaminen näytti kuulemma hyvältä. Mutta kriteerit, kriteerit, kriteerit!

Tunnarissa fokus tippui alussa ja vilkuili ympärilleen. Etsintä hyvä. Vauhti ei paras, mutta ihan riittävä. Vähän pyöräytti kapulaa :(

Zetassa i-m-s. Asennot ok, maahanmenon teki vähän vaiheittain ja eteenpäin. Tämä pitäisi ottaa jossain vaiheessa työn alle, mutta on ollut nyt vähän muutakin ;) Seuraaminen oli Oilin mukaan poukkoilevaa. Voisin kokeilla kävellä vähän hitaampaa, jos se auttaisi Luuta pysymään rytmissä? Seuraamistreeni on kuitenkin auttanut, ei mennyt niin kuplaan.

Hyppynouto perus. Kaarrotti nostossa. Vauhti ei tässäkään paras, mutta ihan riittävä. Oili muistutti moneen kertaan, että tuomarit eivät tunne koiraa ja tiedä, mihin se pystyy parhaimmillaan. Luun puolitehokin on ihan ok, joten se, mikä itsestä tuntuu tosi hitaalta ja löysältä, voi näyttää ulkopuolisen silmiin tosi kivalta. Tähän on vaan niin vaikea itse asennoitua! (Eikä se tietty tarkoita, että pitää tyytyä puolitehoon, mutta siitä "hitaudesta" ei kannata tehdä liian isoa juttua.)

Luoksetulossa stopit oli Oilin mielestä hyvät, mutta itse en olisi ollut tyytyväinen seisomiseen. Vauhtikaan ei ollut parasta, mutta taas kerran ihan riittävä. Loppupätkä oli hitaampi ja varsinkin sivulletulo normaaliakin hitaampi.

Ohjatussa sama arvostelulinja jatkui. Musta merkki oli huono ja löysä, Oilista hyvä! :D Nosto ruma kuten aina. Ilmeisesti myös pyöritti kapulaa palautuksessa :/ Nostoista juteltiin ja sainkin pysäytyksiin liittyen yhden uuden kokeilemattoman ajatuksen :) Tämä voisi auttaa myös puremiseen, joka liittyi Oilin mielestä selvästi mielentilaan kapulaa kohtaan.

Ruudun alussa oli tosi nihkeä ja piti katsekontaktia erittäin näennäisesti. Merkki hidas ja jäi vinoon. Ruudussa ennakoi ja kääntyi heti etunauhan jälkeen! Tähän puutuin, kävin korjaamassa oikeaan paikkaan ja tehtiin kokonaan uudestaan. Annoin lisäkäskyn matkalla ja meni vähän paremmin, mutta edelleen vähän ennakoiden. Loppu ok.

Sitten käytiin suoritus läpi ja yllättäen päädyttiin siihen, että suurin ongelma on liikkeiden alut. Ei mitään uutta auringon alla siis, mutta toisaalta lähes jokaiselta kouluttajalta ollaan saatu aina joku uusi ajatus näihin liittyen ja jokainen pienikin askel vie aina vähän eteenpäin. Ja eteenpäin on jo tultukin, mikä on kannustavaa kuulla muiltakin. Jutellessamme Oili käytti Luusta muistaakseni ainakin sanoja sitkeä, vahva, kova, luupää, tuhma, taitava, omahyväinen, hieno, mutta ei helppo. Koira, joka ei helposti anna itsestään kaikkea. Siinä on paljon samaa kuin tädissään Megissä, joten Oili kyllä tiesi, mistä puhui :)

Alkujen sivulletulot ovat nykyään paljon parempia ja Oili puuttuikin Luun ilmeeseen heti sivulletulon jälkeen. Se meni sivulla ollessaan helposti tosi nihkeäksi ja liikkeissä, joissa vaadin siltä katsekontaktin, kontakti oli näennäinen, eikä koira ollut oikeasti läsnä. Tätä treenattiin toisella kierroksella ruudussa. Tehtiin kuuntelujuttuja, merkiltä seuraamista ja jääviä. Hämykäskyissä saatiin Luu mokaamaan monta kertaa, mutta nämä eivät vaikuttaneet sen mielentilaan toivotulla tavalla. Sain jatkaa tosi pitkään, ennen kuin Luu alkoi Oilin mielestä näyttää paremmalta. Ja kun lopulta lähetin merkille, ei mennyt ollenkaan vapautuneesti, vaan tosi tahmeasti. Mutta idea hypähdyksestä tms. tempusta sivulla alkoi kiinnostaa. Uskon sen olevan Luulle semmoinen temppu, mitä se ei pysty tekemään kuplaantuneena, jolloin saan siitä selkeän kriteerin. On niin vaikeaa määritellä koiralle "nihkeys" ja "näennäinen katsekontakti", varsinkin kun rajanveto on itsellekin joskus vaikeaa. Millä kertoa koiralle, että "Joo, olet sivulla ja katsot minua, mutta musta tuntuu, että et ole auki, vaan ajattelet liikaa merkkiä, ei kelpaa, yritäpä uudelleen!"...? Sen sijaan sille on helppo kertoa, että "Hei, sanoin "kurre", mutta istut vaan liimaantuneena, menepä pois ja yritä uudelleen!". Tämä otetaan kokeiluun!

Oikotietä onneen ei vaan ole, joten kotiläksyksi aina vaan sitä mustavalkoista vääntämistä :) Semmoinen "ravistettava ennen käyttöä" olisikin varmaan masentavan helppo! ;)