Torstai-iltapäivällä aksattiin Luukutuksen kanssa. Rata oli aika hyppypyörityspainoitteinen. Kuulemma Juhan niistä treeneistä, joihin me ei sitten päästy.

Kahdella kierroksella yritettiin. Meinasi livetä ryysimiseksi ja rimoja lenteli. Mutta kun vaan sain ohjattua rauhallisesti, niin onnistuttiin tekemään ihan nättejä pätkiä. Yhden kohdan kanssa piti kyllä luovuttaa. Kahdelta takaakierrolta tultiin hyppyepäsuoralle, johon en keksinyt luontevaa ratkaisua kummaltakaan puolen ohjaten. Marke neuvoi, että vähän hitaampien koirien kanssa se oli onnistunut ulkokaarteen puolelta. Luu oli kuitenkin jo väärässä putkessa ennen kuin olin lähelläkään kohtaa, jossa olisi päässyt kääntämään suuntaa oikealle hypylle päin. Leikkaus sisäkaarteen puolelle samassa kohtaa taas käänsi koiraa liikaa. Luovutettiin siis, koska en edes teoriassa keksinyt siihen loogista tapaa. Ehkä Juhalta olisi joku vinkki löytynyt ;)

Muuten mentiin ihan perusohjauksilla. Valssia, takaakiertoa, päällejuoksua, välistävetoa. Pientäkään kiirettä tai huolimattomuutta Luu ei kyllä anna anteeksi. Pienikin hosuminen tarttuu siihen heti. Mun pitää vaan ohjata sitä niin, ettei missään vaiheessa tule kiire. Sehän on helppo homma se! :D

Keppejä ei radalla ollut, mutta mentiin niitä siinä sivussa erillisenä. Pujottelun itsenäisyys alkaa olla aika hyvällä mallilla. Seisoin paikallani 10-20 metriä keppien takana ja Luu haki kepit yhdellä kep-kep-käskyllä. Lelu oli mulla kädessä, eli Luu kääntyi kepeiltä heti 180 astetta takaisin palkkaan. Tehtiin tätä monta kertaa, mutta Luu pujotteli joka kerta loppuun asti. Tehtiin myös niitä vaikeita avokulmaan lähetyksiä, joissa ei meinaa malttaa keskittyä, vaan oikein kiihdyttää ja ryysii säkällä johonkin. Samoin pari voimakasta vedätystä, jossa saatiin rytmin sekoaminen aikaiseksi.