Kun aloin kirjoittaa illan treenisuunnitelmaa, satoi vettä. Ei huvittanut yhtään hinkata mitään kökköliikkeitä inhassa säässä, joten suunnittelin semmoiset kivat ja vauhdikkaat motivaatiotreenit. No, sade loppui ja sää oli mitä mainioin, mutta suunnitelmasta pidettiin kiinni. Olipahan sitäkin kivempaa :) Lyöttäydyttiin Maijun kanssa tavoiteryhmäläisten treeneihin Hakametsän hiekkakentälle. Häiriöitä oli ihan kivasti, kun samalla kentällä pelattiin sekä jalkapalloa että pesäpalloa.

Ensin tehtiin paikallaolot. Istuminen joku puolitoista minsaa. Hyvin, vaikka kavereita korjailtiin ja palkkailtiin. Makuukin aika pari minsaa. Oikein hyvä, makasi jopa suorassa. Tehtiin vielä parit jätöt ja paluut erikseen niin, että käskytettiin yhtäaikaa. Muuten hyvät, mutta kerran Luu nousi istumaan mun liikkuroinnista. Työtapaturma, eikä olla kyllä juuri treenattu.

SItten niihin juoksuhommiin. Tehtiin vielä aika ripeässä tahdissa, ja tuli itsellekin ihan lämmin. Ensin stoppeja puunkierrolla. Stoppi, läpi ja stoppi, paitsi että läpijuoksuja piti tehdä joku neljä ennen kuin tuli ennakoimatta... Näihin nyt huomiota siis. Stopit vartaloavulla tietty hyvät.

Sitten muutama luoksetulon hetsaus ja leluun vapautus. Ihan lyhyellä matkalla edelleen. Vielä ei ole niin viritetty viulunkieli kuin haluaisin, mutta näitä jatketaan.

Pitoa metallilla. Lainattiin Marken kapulaa, joka oli vähän painavampi. Ensin kunnon kiertelyä, sitten lähempänä hinkkausta (pyörimistä, kaukoja, eteen- ja sivulletuloa (sivulletulo tosi vaikea!) ja seuraamista) ja lopuksi vielä palkka kierrosta.

Ruutua merkiltä. Vein merkille ja kävin ensin näyttämässä paikan. Sitten lähetys evl-tyyliin. Hyvin meni. Toinen vielä perään ilman näyttöä, hyvin sekin.

Jääviä sekaisin hengailusta. Seisominen ei oikein suju, nyt lähinnä istui tai sitten ei pysähtynyt ollenkaan. Olen tehnyt välillä semmoista, että kun Luu seisoo, hoen sille toppia ja palkkaan, kun pysyy seisomassa. Jos tajuaisi, että kaikesta painokkaammastakaan käskytyksestä ei tarvitse painua alas ja seisominenkin on suorittamista.

Viimeiseksi muutama toisto merkkiä. Sitähän on treenattu lähinnä pentuna ja ihan satunnaisesti myöhemmin. Aika hukassa on oikea paikka, mutta kovasti tarjoilee kaiken näköistä...

Kuten edellisestä voi ehkä päätellä, on siirretty ajatuksia kohti eeveeällää. Tässä koeilmojen kanssa tuskaillessani päätin vaan ilmoittaa Luun muutamaan kokeeseen ja treenata evl:n liikkeet sille mallille, että tarpeen vaatiessa voi sitten siirtyä sinne kokeilemaan. Siis jos se voittajan ykkönen vaikka sattuu jostain napsahtamaan... Ohjattu on eniten vaiheessa (lähes nollissa), mutta muutenhan voittajaan ei mitään järisyttäviä lisäyksiä tule. Mitään tulospakkoa ei sinänsä ole, mutta vähän reilumpaa koiraa kohtaan, että sillä olisi edes mahdollisuudet ymmärtää, mitä siltä kokeessa halutaan.