Meillä oli Luun kanssa eilen jännittävä päivä! Käytiin katsomassa lampaita ensimmäistä kertaa. Tai mä olen nähnyt lampaita livenä ennenkin, mutta paimennus on kyllä ollut ihan hepreaa. Luuta ei varmaan jännittänyt etukäteen niin paljon kuin mua...

Oltiin siis T-porukalla paimennuskoulussa Somerolla. Päivä alkoi aamupalalla ja teorialla. Siinä se jännityskin tiivistyi ihan kivasti, kun Marika ja Kimmo kertoivat mm. niistä joistakin koirista, jotka purevat kiinni paimennuskeppiin... Oli myös puhetta siitä, pystyykö bordercollie tappamaan lampaan... ;)

Mun käsitys ekasta paimennuskokeilusta oli jotain sellaista, että mennään koira liinassa kiertelemään lampaita ja katsotaan, miten se reagoi. Sitähän se olikin - suunnilleen ensimmäisen minuutin. Sitten päästettiin liinasta irti ja seuraavat kierrokset mentiin koira ihan valtoimenaan. Siinä vaiheessa piti jo vähän nieleskellä, kun kolmannella kierroksella kaikki ohjattiin pyöröhäkin sijaan isolle laitumelle. Mutta hengissä sielläkin kaikki selvisivät, lampaat erityisen hyvin! :)

Luu yllätti ihan totaalisesti. Se kiinnostui lampaista, mitä toki pidinkin geenit huomoiden ihan mahdollisena, mutta suureksi yllätykseksi se oli todella kiltti ja nöyrä! Ilmeisesti tuhmuutta ei vaan riitä tähänkin lajiin, tai sitten sen mukaantulo vaatii vielä paremman syttymisen ja lisää itsevarmuutta.

Ensimmäisellä kierroksella mentiin siis liinan kanssa katsomaan lampaita. Luu bongasi sitä kakkaakin, mutta kiinnostui kyllä aika pian lampaistakin ja lähti vähän seurailemaan niitä. Aika pian sain käskyn päästää liinasta irti ja yrittää pysyä eri puolella lampaita kuin Luu. Luu olisi mielellään lähtenyt kiertämään lampaita, mutta vähän keppiä heiluttamalla sain sen aika helposti pysymään tasapainopisteessä ja päästiin jopa kuljettelemaan lampaita lyhyitä matkoja :) Maahan se lakosi helposti, jossain vaiheessa ilman käskyäkin, ja sain jopa houkutella sitä liikkeelle.

Toinen kierros tehtiin samassa pyöröaitauksessa. Nyt koira oli heti irti. Luu lähti heti katsomaan lampaita ja ehkä jopa vähän hakeutumaan niiden taakse. Alussa se pääsi tekemään pienen hyökkäyksen laumaan, mutta ehdin hyvin väliin ja saatiin koottua lampaat takaisin kasaan. Tällä kierroksella Luun halu kiertää ympyrää lampaiden ympärillä oli vielä voimakkaampaa, varsinkin toiseen suuntaan. Sain jo vähän enemmän tosissani mennä sitä vastaan keppiä heilutellen. Luu ei ihan purematta niellyt sille asetettuja sääntöjä ja keskittyi välillä lampaiden sijasta paskansyöntiin. Tämä oli luultavasti ihan semmoista "pidä lampaas, kun en saa tehdä omilla säännöillä" -protestointia. Joitain hyviä pätkiä saatiin tälläkin kierroksella aikaiseksi.

Kolmas kierros mentiin sitten isolla laitumella. Aluksi oli vähän homma hajallaan. Luu pääsi pari kertaa pölläyttämään lauman leväälleen, mutta ei lähtenyt jahtaamaan lampaita ja uskoi heti, kun ärähdin. Se yritti taas myös lähestyä lampaita itse valitsemastaan suunnasta, mutta tiukka vastustus sai sen nöyrtymään :) Lampaat olivat jo levinneet aitauksen kulmaan katoksen taakse, mutta saatiin sieltä haalittua ne kasaan ja sen jälkeen pakka pysyikin kasassa. Välillä piti auttaa Luuta takaisin lauman taakse, mutta pitkiä pätkiä se pysyi siellä jo hyvin ja kulki rauhassa eteenpäin. Pistin sen maihin heti, jos vauhti lähti kiihtymään tai se meinasi lähteä ympyrälle ja sillä sain homman tuntumaan hallitulta. Välillä Luu käveli ihan lampaiden takapuolissa kiinni :) Oli ihan hauska tunne, että vartin treenin jälkeen pystyin kuljettamaan lampaita ja Luuta juuri haluamaani suuntaan. Pitkät pätkät siinä tulikin peruuteltua :D

Oli kyllä kiva ja mielenkiintoinen päivä! Ymmärrän nyt oikein hyvin lajin koukuttavuuden, ja vaikka en ole koskaan aikonut alkaa harrastaa paimennusta, niin pakko myöntää, että kipinä jäi. Olisihan se hienoa päästä joskus kokeilemaan esim. kunnon hakukaarien treenaamista ja muuta...

Kiltti paimen