Lauantaina olin flunssainen. Ja kisatalkoissa. Ja sen jälkeen agilitytreeneissä. No, treenaaminen oli kevyttä. Käytiin wuf.fin hallilla testaamassa keinonurmea ja Luu sai toimia erilaisista testikoirista hulluna kaahottajana. Kiltisti se kyllä meni, eikä luistellut yhtään missään. Katri ja Leakin menivät sillä jotain pätkiä, ei tarvinnut itse rasittua enempää ;)

Sunnuntainakin olin flunssainen. Ja kisoissa. Kolme starttia sekä Nipsulle että Luulle. Mutta enhän mä nyt malttanut skipata Luun ekoja 3-luokan kisoja! Kivaa oli! Ja yllättävän hyvin jaksoin. Selvisin muutenkin yllättävän hyvin, vaikka aikataulujen ja starttijärjestysten takia sai koko ajan kytätä, että menenkö seuraavaksi radalle toisen kanssa vai tutustumaan toisen rataan. Käytännössä tutustuin aina kahteen rataan ennen kuin menin ensimmäistäkään. Ihan hyvin pysyivät kuviot mielessä. Eniten mua tuommoisissa tilanteissa stressaa aina koirien verkkaaminen ja lämpimänä pitäminen.

Ensin radalle pääsi Nipsu. Minien kaikki radat tuomaroi Viitaniemen Heidi, ensimmäisenä mentiin agilityradat. Ensimmäinen oli ihan ok. Keinulla Nipsu himmasi ihan puoliväliin ja tuli tosi hitaasti. Keinun jälkeisessä persjättökuviossa olin aika myöhässä, mutta siinä vaan vähän levisi kaarre. Muuten meni niinkuin pitikin, tuloksena nolla ja yllättäen aika riitti keinusta huolimatta voittoon!

Sitten Luun hyppyradalle, johon olin siis tutustunut jo ennen Nipsun suoritusta. Ja itse asiassa taisin tutustua Nipsun tokaan rataankin ennen Luun vuoroa... Hyppäri oli Johannan tekosia ja vaihteeksi aika simppeli. Tosi vauhdikas! Pari vauhdista johtuen hankalampaa linjausta ja hyppyä. Rimatkin olivat 65 cm. En ollut kovin luottavainen pakan kasassa pysymiseen, mutta Luu oli tosi hyvä! Tässä tapauksessa voi sanoa, että tippui VAIN kaksi rimaa... Mm. valahtaneen takaakierron hyppäsi hyvin. Viilattavaa jäi, mutta harvinaisen hyvin selvittiin :) Ja kiva ylläri, että Luun aika oli luokan nopein, koiria oli kuitenkin yli 70. Jos rimoja ei ois, Luu ois voittanut ja Into (yksi rima) ollut kolmas :) Ja Amakin (yksi rima) vissiin viides. Tähän voi ajatella, että rimat ovat aika olennainen osa agilitya, mutta pliis, antakaa meidän nyt jostain iloita! :D

Seuraavaksi taas minimoodiin, Nipsun tokalle agilityradalle. Tää meni pääsääntöisesti ihan hyvin. Keinu oli edelleen hidas, mutta vähän parempi. Onneton silti... Muurilla ja suoraan putkeen menossa unohduin vähän haaveilemaan, enkä ehtinyt kunnolla suoran putken jälkeiselle hypylle. Siihen siis myöhästynyt rytmitys ja rima alas. Niin oma moka (vaikka toivoisin, että koira pystyisi paikkaamaan), jonka tajusin jo melkein ennen riman tippumista. Ois pitänyt siinä vaiheessa vaan lähettää ja antaa lentää pitkäksi.

Maksien agilityradoille tuomariksi tuli Sari Mikkilä. Tää hajosi heti alkumetreille, mutta lopusta taas selvittiin. Pakkovalssi vähän myöhässä, Luu lähti leviämään, yritin pelastaa kepeille kääntämällä liikaa ja Luu kaarrotti kohti aata. Kääntyi takaisin, mutta kääntyessään takajalat liirasivat aata päin. Hylly siis kahden esteen jälkeen. Siitä eteenpäin tosiaan ok, paitsi että tein harjoittelemattoman persjätön, jossa tuli kiire ja paniikki ja oma pakka vähän levisi. Tässä pysyi kuitenkin rimat! Yksi rima tippui vinohypyltä ennen putkea, ei ollut muuten eka vastaava. Loppusuoran hyppeli nyt nätisti! Hyppärillä siinä kiihtyi vauhti liikaa ja tekniikka hajosi.

Nipsun hyppäri oli aika iisi, aika monta takaakiertoa, mutta mihinkään ei tullut kiire. Putken umpikulmaan leikkausta varmistin vähän liikaakin, peikko takaraivossa ei uskalla luottaa shelttiin näissä ;) Mutta hyvin haki sen. Suoran putken jälkeen niistossa Nipsu meni jostain syystä ihan rimaa päin, vaikka nämä on sille vahvoja. Joku hama siinä sattui. Päivän toisella nopealla vitosella siis maaliin...

Luun vikalle radalle oli vihdoin vähän paremmin aikaa valmistautua. Ehdin ihan istuakin vartin verran ennen tutustumista :) Ja hetken tutustumisen jälkeenkin, Luu kun meni ihan lopussa melkein 80 koiran luokassa.

Tää oli kivan tuntuinen rata, tuntui, että siitä voisi jopa selvitä. Alussa oli kolmen vähän vinon hypyn suora ennen puomia. En kääntänyt kroppaa tarpeeksi kolmannella ja Luu kiilasi mun ja hypyn välistä puomille. Vähän tyhmä virhe, tiedän kyllä ihan hyvin, ettei Luu lue noita yhtään ilmaiseksi, vaan vaatii voimakkaan ohjauksen. Keinulta tuli läpi, seisotin hetken maassa. Ja yksi rimakin tippui taas, kun käänsin vissiin kroppaa riman päällä. Mutta muuten tääkin ihan ehjä setti, en laskisi katastrofiksi, vaikka tulikin useampi virhe.

Kun noi rimat vaan yrittää unohtaa, niin varsin hyvä mieli jäi ekoista kolmosten kisoista :) Oli oikeasti kivaa!

Nipsun radat

Luun radat