Olipa kiva päästä pitkästä aikaa agilitykisoihin! Tai agilityyn ylipäätään. Ja ekaa kertaa ulos tänä vuonna! Aurinkokin paistoi! Tosin vähän mieli muuttui siinä illan mittaan ja toisen radan jälkeen olin lopettamassa koko lajia...

Eteläpuistossa kisailtiin kotikisoissa, joista toinen rata oli kv-kisa. Tuomarina oli Salme Mujunen, joka oli tehnyt harvinaisen tavalliset radat ;) Vauhdikkaat kyllä.

Ekalla radalla oli haastava kohta loppusuoralla. En keksinyt siihen oikeen mitään muuta mahdollisuutta kuin juosta koiran kanssa kilpaa. Ja hävisin! En vaan ehtinyt ohjaamaan hyppyä pyörittämällä, joten Nipsu leiskautti sen väärään suuntaan ja vei riman mennessää. Muuten ihan näppärä rata (ja vaikka jossittelu on turhaa, niin koko kisan nopein aika...).

Agilityrata oli helpomman tuntuinen, mutta melkoista vauhtia siinäkin sai pistää menemään. Nyt selvittiin loppusuoralle, jossa suorassa linjassa olevista kolmesta hypystä keskimmäisen rima tippui. Vauhti kiihtyi, en katsonut koiraa...? Jaa-a. Tai sitten ei vaan osata, kumpikaan. Ihan hyvää menoa tämäkin muuten, mutta siihen meni sekin caciag.

Onneksi Kati ja Into pätivät ja hoitivat itselleen jo toisen semmoisen! :D

Nipen radat

Meillä on nyt putkeen neljä rataa, joissa jokaisella on tippunut yksi rima. Samanlaisia on kertynyt aiemminkin ihan kiitettävä määrä. Kivahan se on, että virheet on pieniä ja ohjauksellisesti sujuu pääsääntöisesti hyvin, mutta onhan se nyt jäätävän turhauttavaa.

Luun kanssa treenailtiin jotain ratojen välissä ja lopuksi.

Ihan vähän seuraamista pariin otteeseen. Häiriötreeniä aksakentän reunalla.

Kaukoja myös pariin otteeseen, samoilla aksahäiriöillä. Teki seiso-istuja tosi hyvin!!! Jonkun kerran erehtyi katsomaan sivulleen ja totteli viiveellä, mutta totteli kumminkin.

Pari stoppia kierrolla. Pysähtymismatka varmaan kolme metriä (jäljet jäi), mutta hyvä asenne.

Merkkiä ihan pelkästään. Siinä aloituksessa kuuntelua ja merkille menoa. Hyvin kummatkin. Aika haastavaa oli, kun hetsasin merkille, päästin irti ja käskinkin esim. sivulle. Näissä ehti syöksähtää pari metriä merkkiä kohti, mutta korjasi sitten :)

Ja kun Luu alkoi olla läkähdyksissä, tunnaria (Maiju liikkuroi). Ensin olikin tosi huono, merkkasi oman, mutta tarkisteli ja koski vääriin. Pari kertaa keskeytin, kolmannella yrityksellä teki sitten ihan eri meiningillä ja nosti oman heti kohdalla.

Me saatiin Luun kanssa treeni- ja seurakavereilta yllärinä ihana läksiäislahja mm-kisoihin. Kiitos kaikille! Nyt on Luulla lentoboksissa asiaankuuluvan värinen karva-alusta ja ohjattua noutoakin päästään jatkossa treenaamaan sinivalkoisissa väreissä :)

431941_10151609921367948_1726717909_n-no

945178_10151609921577948_1518415168_n-no

Kiitos Lealle kuvista!

IMG_8940-normal.jpg