Vaikka pro-tason jälkineuvoja on saatavilla yhdeltä sun toiseltakin tutulta, niin toistaiseksi meidän käytännön treenit ovat semmoista yrittämistä ja erehtymistä. Kun ei ole vielä omaa kokemusta ja visiota mistään jälkikoiran työskentelyyn liittyvästä, niin on vaan pakko kokeilla, katsoa ja oppia :)

Tänään kokeilin tehdä nurtsijäljen ilman nameja. Tallasin ehkä sadan metrin jäljen ja piilotin matkan varrelle neljä ruokapurkkia. Annoin myös Luun mennä vähän lujempaa ja pidemmällä hihnalla, ts. jarrutin vähän vähemmän (mistään löysästä hihnasta ei siis todellakaan puhuta). Kauheeta höökiä se oli menossa. En tiedä, miten pysyi jäljen päällä, mutta löysi kyllä kaikki purkit ihan sukkana, ei siis mennyt yhtään yli. Toisen purkin jälkeen meni selvästi sivuun jäljeltä, siinä pidettiin pieni rauhoittumishetki ja jatkettiin uudestaan. Kotimatkalla tuli mieleen, että ois voinut namittaa ainakin muutaman askeleen purkkien jälkeen, niin se jatkaminen olisi ollut ehkä helpompaa.