Tänään sitten Luun agilitytreenit. Mua vähän jännitti, onko se yhtä kiltti kuin sunnuntaina ;)

Rata oli aika vauhdikas. Alku oli vaikea, varsinkin meille. Kaksi hyppyä suoraan, sitten takaakierto ahtaasta välistä pitkittäishypylle ja siitä päällejuoksulla putkeen. (Tai sitten toiselta puolen, mutta sitä en edes kokeillut.) Jos jäin kakkoselle, sain Luun jarruttamaan ihmisnuolella, mutta en ehtinyt ohjaamaan jatkoa. Jos olin pidemmällä, en saanut sitä jarruttamaan, enkä niin ollen takaakiertoon. Ekalla yrityksellä olin jossain hyppyjen puolivälissä, Luu ei jarruttanut yhtään ja tuli mun jalkoja päin. Suutuin kyllä tosissani ja pidin kunnon saarnan. Sen verran tosissaan se otti, että viitsi ainakin esittää loukkaantunutta. Ja sen verran, että ei törmännyt toista kertaa...! (Ohjaajan pureminen ja ohjaajaa päin juokseminen ovat meillä agilityssa niin kiellettyjä kuin joku asia nyt voi kielletty olla. Lieventäviä asianhaaroja ei tunneta.)

Miinu sai tämän onnistumaan Bertan kanssa sieltä toiselta puolen, ehkä ois pitänyt sittenkin kokeilla. Olisin vaan periaatteessa halunnut saada tuonkin toimimaan, mutta kun ei, niin annettiin olla ja jatkettiin eteenpäin. Kun alusta päästiin, Luu menikin nätisti. Yksi ainut rimakin tippui siinä kakkosella vääntäessä, ja saksalaisessa rapsahti ekalla kerralla. Luu luki nyt vaikeat pitkittäishypyt kovassa vauhdissa hyvin, irtosi niille sivusuunnassa ja tuli päällejuoksuihin.

Puomi mentiin kaksi kertaa, eka radalla hypylle tehdyn saksalaisen jälkeen ja sitten vielä erikseen täpöt putkesta ja hypyltä vedättäen. Superit ylösnousut molemmissa, huikeaa! Aika selkeä vireyhteys tässäkin asiassa havaittavissa...

P.s. Luun valionarvovahvistus tuli tänään. Se on nyt siis ihan virallisesti FI TVA :)