Mutta tassuja en kyllä kastele!
Hei kaveri, toi keppi on muuten sitten mun! (vaikka en siihen yletykään.)
Haa, aarre!
Tää on ainakin mun!
Toi keppi pitäis kyllä saada...
Hyi! Märkää! Ällöä! Ei pysty!
Sinne se nyt sitten meni.
(Tuittu on ollut tänä kesänä varmaan lähempänä uimista kuin koskaan ennen (jos ei lasketa sitä, kun se pentuna hyppäsi Oivan perässä järveen ja huomasi erheensä vasta veteen upottuaan). Kovasti sen tekisi mieli, mutta mahaa pidemmälle se ei vaan kastaudu. Ei sitten millään. Laivakoira pysyttelee kannella.)
Kommentit