Musta on aika hieno saavutus, että olen saanut pidettyä bordercollieni elossa melkein puolitoistavuotiaaksi. Ko. bordercollie kyllä vaikeuttaa projektia omalta osaltaan ihan kiitettävästi. Eilen se putosi ja jumittui ojaan. Tänään oltiin Maijun ja koirien kanssa lenkillä Sääksjärvellä. Luu kiipesi Ammejärven laavun katolle ja hyppäsi sieltä alas - reilun puolentoista metrin korkeudesta. Tuli onneksi ihan hallitusti ja tasapainoisesti, mutta mahtoi vähän tärähtää.
Tuittu mursi aikoinaan varpaansa kaivelemalla jäätynyttä maata. Mä oikeasti ihmettelen, ettei Luulle ole vielä sattunut mitään. Se kun tekee vähän muutakin kuin kaivelee jäätynyttä maata.
(*kop kop*)
No, sydämentykytyksiä aiheuttaneen lenkin jälkeen suunnattiin kuitenkin treenaamaan. Meitä oli viisi ja Lea liittyi ainoana valkkuryhmäläisenä mukaan kuudenneksi. Luun vuoro oli vikana. Alkuajan se opetteli kevythäkissä odottamista. Kyllä, kevythäkissä! Ostin kevythäkin tuolle samalle koiralle, josta kerrottiin tuossa ekassa kappaleessa. Pysymistä opetellaan nyt aluksi häkin ovi auki. Katsotaan, uskallanko laittaa sen joskus kiinni ;) Luu sai uuteen kotiinsa seuraa Tuitusta ja Kinasta. Hyvin mahtui!
Tehtiin ekana tunnari. Kapulat ringissä n. viiden metrin päässä. Itse seisoin edelleen vieressä. Kiersi taas kasan taakse ja alkoi haistella kehää läpi. Hienosti! Yksi tuonti omalla, sekin hyvin.
Sitten luoksetulon alkuja. Palkkasin maahanmenoja ja pari kertaa hetken odottamisesta. Nyt asenne oli ja pysyi hyvänä, vaikka yritin itsekin jäykistellä ja käyttäytyä koemaisesti. Tarjosi kerran maahanmenoa omatoimisestikin, mikä oli tässä tapauksessa ihan hyvä virhe.
Yhtäaikaa muiden kanssa tehtiin ruutua, seuraamista, noutojuttuja ja muutama kauko.
Ruutu oli vinoittain kentän kulmassa. Kävin varmuuden vuoksi näyttämässä, kun ajattelin, että voi olla vaikea hahmottaa. Näytön jälkeen lähetin Luun vierestä. Meni tosi hyvin. Toinen samanlainen perään, mutta ilman uutta näyttöä tietty. Nyt jäi vähän oikeaan etunurkkaan (oli syvyyssuunnassa nippa nappa puolivälissä), korjautin oikeaan paikkaan ja palkkasin vaan namilla. Sitten uusi yritys, jolla meni ihan täydelliseen paikkaan. Hyvä! Kaartaa kyllä loivalla banaanilla oikealta.
Seuraamisessa meinasi pari kertaa tunkea selkeästi eteen, näihin puutuin, ja tehosi. Muuten ihan suht kivan tuntuista, ei painanut juurikaan ja tuntui melko tasaiselta. Tiedä sitten, miltä taas näytti.
Noudoissa ensin luovutusasennon suoristuksia. Nyt osasi korjata molemmista suunnista. Tarkkuus ei ole vielä ihan justiinsa, mutta suunta on oikea. Nostoja kapulaa heittämällä. Ekan mokasi, toisen samanlaisen (vein kapulan samaan paikkaan) teki sitten hyvin. Kolmannen otin eteentuloon asti. Muuten hyvä, mutta koski kapulalla. Tuonteja vielä istumisesta (kapula edessä) muutaman kerran. Vähän törmäili (=kapula koskee), mutta vika oli tosi hyvä.
Kaukoista m-s-m-vaihtoa. Ei vaan pysty pidentämään välimatkaa. Läheltä tekee lähes poikkeuksetta hyvin.
Lopuksi tehtiin ihan lyhyet paikallaolot. Istumisessa ei huomautettavaa. Paitsi positiivista siinä mielessä, että lopussa kontakti pysyi jo aika hyvin. Ärsyttää, kun Luu alkaa heti kyyläillä, kun muita vapautetaan ja palkkaillaan, joten ollaan treenailtu näissä keskittymistä.
Maahanmenossa käytin jalka-apua ja Luu meni toiseen suuntaan vinoon, toinen tassu taas mutkalla. Jätin pitkästä aikaa namin kuonon eteen. Hyvin pysyi ja nousi tosi täpäkästi.
Loppukivaksi Luu sai tehdä keppejä. Se alkaa olla jo aika ihku.
Kello oli jo niin paljon, että Tuitun höntsäilyihin kuului vain pari nopeaa puomia ja muutama Frolicin palanen. Mutta sillähän oli ihan luksusolot, kun se sai nukkua kevythäkin perällä, kunnon luolassa :)
Kommentit