Tänään oli nuorisolla Piira-päivä. Tuleviin lepopäiviin piti tietenkin varautua kieppaamalla aamulla treenihallin kautta. Tallilla oltiin ja tehtiin tekniikkajuttuja. Molempien kanssa neljää eri treeniä. Yhtä takkien pukemista ja riisumista koko treeni, kun vaihdoin koiraa joka välissä, mutta pysyiväthän lämpiminä.

Ensin puomia. Nipsun kanssa alastuloa ja muutama kerta koko puomia. Tein myös vinompaa lähestymistä ja leikkausta, näissä ei ongelmia.

Luun kanssa keskityttiin vinoihin lähestymisiin. Pidin suosiolla ohjuria. Teki tosi hyvin, ei meinannutkaan kompuroida. Pystyin leikkaamaan tai jäämään ulkokaarteen puolelle.

Sitten keppikulmia estehäiriöillä. Avokulman vieressä putkensuu, matkalla umpikulmaan hämyhyppy (vastaavasti kuin Mouhiksella). Nipsu oli huono. Avokulmaan meni varmaan useammin kakkosväliin kuin ykköseen. Sitten mulla meni hermot ja se ei mennyt enää mihinkään... No, saatiin tilanne nollattua, mutta lopputulos ei ollut kyllä sen parempi kuin lähtökohta. Putkensuu oli ihan ekan kepin vieressä, joten joko Nipsu ei hahmottanut aloitusta tai sitten se väisti putkea. Tai sitten ei vaan malttanut. Siirsin lopuksi putkea vähän kauemmas. Putkeen se ei kyllä sinkoillut, mutta ei vaan kyennyt aloittamaan keppejä oikein. Umpikulma jätettiin välistä.

Luu sen sijaan oli ihan pro! Ekan kerran avokulmaan lähetyksessä se tykitti putkeen, mutta kun kerroin ystävällisesti, että tässä harjoituksessa pitäisi kuunnella ensin ja mennä vasta sitten, se oli ihan enkeli. Tykitti edelleen, mutta aina oikeaan paikkaan, vaikka ohjasin välillä sinne putkeenkin. Eikä kertaakaan kakkosväliin, vaan aina oikein. En liittänyt nyt omaa liikettä mukaan, kun oli estehäiriöt, tehdään niitä sitten joku toinen kerta. Vaikeutin kulmaakin melkein 180 asteeseen, niin paljon kuin uskalsin :D Myös umpikulma sujui. Ei puhettakaan hämyhypystä, vaan suorastaan väisti sitä. Näin se homma toimii, kun viretila pysyy aisoissa...

Tulee tietty mieleen, että mitä hyödyttää treenata matalammassa vireessä (jossa Luu on omissa treeneissä), kun virheet aiheutuvat lähes 100-prosenttisesta korkeasta vireestä (jossa Luu on ryhmätreeneissä ym.). Mutta eiköhän tämäkin treeni sitä perustaa vahvista.

Seuraavaksi tehtiin pituutta. Laitoin sen kohti nurkkaa ja tehtiin lähetyksiä rytmityksellä, valssia ja leikkausta. Nipsu kolautteli palikkaa valsseissa, kertaakaan ei kaatunut kuitenkaan. Tämä täytyy pitää mielessä. Muut ohjaukset sujuivat, leikkauksillakin kääntyi hienosti :)

Luu oikoi yhden jarrutuksen, mutta korjasi hyvin. Jotain säätöä tuli leikkauksissakin, mutta pääsääntöisesti kaikki hyvin. Hyvin osasi mitoittaa loikkansa ja kääntyä tiukasti, ei tarvinnut varoa ennakoivansa liikaa.

Lopuksi nopsaan vielä muutama pakkovalssin merkkauksen vahvistaminen lelulla. Paria eri kulmaa kummankin kanssa. Hyvin meni nääkin.

Tuittu meni vähän putkia ja semmoista mummujumppaa :) Ja sai haahuilla koko tunnin hallissa putsaamassa kentän kaikista mahdollisista naminjäämistä.

Jäähkälenkin jälkeen suoraan kennelpiirille, jossa Piira oli tänään hoitamassa tamperelaisia. Nipsu käsiteltiin ensin. Se oli taas sohlannut itsensä ihan vinkkeliin. Piira epäili, että oli pakko olla joku liukastuminen tm. taustalla. Onhan se varmaan voinut ainakin niissä demarin uusissa liukkaissa putkissa keriä. Lantio oli vinossa ja siellä oli yksi lukko oikealla puolen. Myös lapojen takana oli tosi jäykkä kohta. Oli sitten fysiikassakin syytä niihin rimoihin. Käsittelyn jälkeenkään ei laittanut kunnolla painoa oikealle, vaan olisi halunnut istua vinossa. Ravilenkkiä, kaarretreeniä vastapäivään, b-vitamiinia, magnesiumia, aina vaan enemmän juomista (oli kuonaa), painonsiirtoja oikealle takajalalle ja sitä rataa.

Luu oli parempi! Sillä ei ollut mitään koheltamisesta aiheutunutta...! Tokojumia sen sijaan melkoisesti. Se aukeni paljon Nipsua paremmin, mutta epätasapainoa on. Luulle aika pitkälti samat ohjeet kuin Nipsulle. Ja tokotreenaamisen lisäksi paljon niitä vastataivutuksia. Tähän pitää nyt panostaa, että Luu on keväällä kunnossa :)