...Taidan alkaa kirjoitella itselleni suggestioita Nipsun ohjaamista varten ;)
Eilen päästiin Katin kanssa äetsäläisten järjestämään Elina Jänesniemen koulutukseen. Kiitokset sinne suuntaan! Radalla oli joku sata miljoonaa estettä, mutta ei tarvinnut tutustua kuin esteelle 31. Oli jo tutustuessa kevyesti epätoivoinen olo, kun kuvioissa oli niin paljon mulle ja Nipsulle vaikeita juttuja. Eikä siitä itse menemisestä meinannut tulla oikein mitään. Mulla on niin rytmi hukassa tuon koiran kanssa. Kiirehdin liikaa ja yritän vaan huiskia. Bc lähtee esteelle huiskaisulla, mutta sheltti ei kyllä anna senttiäkään anteeksi. Se on ihan pakko ohjata loppuun asti. Hitto :D Ja liikkeiden pitäisi olla semmoisia pehmeitä... Sulavaa ja rauhallista ohjausta hemmetin lujaa. Elina sanoi, että tuommoista koiraa ohjatessa mennään koko ajan veitsenterällä. Helppo juttu siis!
Jäätiin hinkkaamaan aika pitkälti esteitä 5-8. Hommaa vaikeutti se, ettei Nipsu osaa (vielä!) radalla edetä kontaktille, jos jään jälkeen, ja tässä kohtaa se olisi ollut aika olennaista. En osannut ollenkaan rytmittää omaa liikettäni siitä puomin päästä ja sen takia koko hyppykuvio hajosi ihan käsiin. Yritettiin sitä kolmella eri tavalla. Ensin valssi 5-6-väliin, joka oli oma valintani. Se ei toiminut, kun en vaan ehtinyt. Sitten yritettiin Elinan pakotuksesta persjättöjä, joissa en vaan uskaltanut liikkua, en kääntänyt katsetta, jäin katsomaan koiraa tai ohjasin muuten vaan huonosti. Tämä onnistui kuitenkin ainakin kerran. Tehtiin kohta myös poispäinkäännöksillä, mikä olisi ollut periaatteessa ainut vaihtoehto, kun koira ei etene sinne kontaktille. Näitäkin vaihtoehtoja pitää muistaa miettiä, vaikka aionkin saada Nipsun sen etenemisen oppimaan. Kontaktihommaankin saatiin pari vinkkiä.
Tästä kohdasta kun räpellettiin jotenkin eteenpäin, ei paljon enää ehdittykään tehdä. Mutkaputkelta tuli yksi kielto, kun Nipsu kääntyi putkesta pois liikkeeni perään. Aargh, pakko sitä on vaan siellä putkessakin ohjata. Mutkaputken keskelle olevalle pöydälle se päätyi aika kivuttomasti. Pöytää pitää muuten kyllä treenata, se on tehty aika vasemmalla kädellä. Pöydän jälkeen oli hyppy seinää kohti, josta 180 astetta takaisin. Sen Nipsu kielsi monta kertaa, kun ennakoin liikaa ja oma vauhti töksähti. Pehmeä liike, pehmeä liike... Ansaesteet eivät olleet ongelma, kun Nipsu on ainakin tällä hetkellä tosi ohjaajasidonnainen. Pituuden täyskäännöskin oli tosi tiukka ihan perinteisesti kääntäen, jaakotuksella se kääntyi jo vähän liikaa.
Hikiset, mutta opettavaiset treenit taas! Nyt vaan niitä suggestioita hokemaan... Ja ehkä vähän vielä treenaamaan.
Kommentit