Hain Nipsun taas hoitoon ja käytiin heti samalla reissulla tallilla treenaamassa. Olisin halunnut tehdä Nipsun kanssa ratatreeniä, mutta mulla on selässä joku ihme kipu ja liikkuminen aika hankalaa... Tehtiin sitten vain kaikkea pientä. Olin kuitenkin suunnitellut vähän etukäteenkin mitä, jes.

Aloitettiin Luun kanssa. Tehtiin hyppyneliöllä välistävetoja ja takaakiertoja. Ihan perusjuttuja siis, mutta tätäkin huonosti liikkuva selkä vähän vaikeutti. Välistävedot vastapäivään kiertäen olivat vaikeimpia. Se taitaa olla se mun huonompi puoli. Sain Luun välistä, mutta olin aina siinä vaiheessa niin jäljessä, etten saanut tökättyä sitä seuraavalle hypylle. Jonkunlainen rytmi tähänkin löytyi, kun muutama kerta hinkattiin. Takaakierrot menivät paremmin. Luu jopa kuunteli käskytystä ja lähti kiltisti kiertämään, vaikka olin vähän myöhässä.

Sitten Nipsullakin samat hommat. Ei suurempia ongelmia, ei edes shelttiohituksia takaakierroissa. Takaakiertoihin pitää kyllä ohjata aika selkeästi. Nipsun kanssa tehtiin vähän myös sylkkäreitä neliön kolmella hypyllä. Lisäksi treenattiin aloitusta, jossa käännytään kahden hypyn jälkeen n. 90 astetta. Teen tuommoiset yleensä valssaten, mutta halusin kokeilla vastaanottoa niin, että olen itse jo menosuuntaan. (Joo, lueskelin juuri ASB:tä ;) ) Pienellä haltuunotolla sekin toimi, mutta täytyisi treenata enemmän, että osaa itse asettua ja ajoittua oikein.

Ja Tuittukin pääsi :) Sekin meni vähän hyppyneliötä ja teki tietty välistävedot ja kierrot ihan prona. Sylkkärit vähän tökki, mutta eipä ne meidän kavalkaadiin varsinaisesti kuulukaan. Mentiin myös parit kepit.

Sitten Luu uudelle kierrokselle. Kun läähätyskin oli huiliessa tasaantunut, niin keskityttiin ensin puomin alastuloihin. Tehtiin nyt ilman lelua targettina. Alkuhankaluuksien jälkeen Luu alkoi hoksata, mihin suuntaan ne tassut pitää lätkäistä, vaikka itse olin taaempana. Sitten mentiin kolisuttelemaan keinua, mutta Luu ei oikein tykännyt :( Se tarjoili kaikkea muuta, ja luulen, että se ei oikein pitänyt keinun kolahduksesta tai jostain muusta, vaikkei sitä mitenkään näkyvästi ole pelästynyt tai mitään. Tehtiin sitten vaan muutama toisto ihan muutaman sentin kolautuksella. Eiköhän se siitäkin vielä opi tykkäämään.

Sitten halusin vielä kokeilla uudestaan niistopersjättöä. Nyt se sujuikin jo paremmin, ja pystyin itse liikkumaan enemmän. Kokeiltiin myös toinen puoli, mikä oli vielä vähän vaikeampi.

Nipsu teki loppuun vielä kaikki kontaktit ja keppejä. Kontakteja tein jääden itse taakse. Puomi on edelleen ilman lelua törkeän hidas, mutta aalla menee ihan ok. Kepeillä vähän avokulmaa ja loivaa umpikulmaa vauhdista. Umpikulma on Nipsulle yllättävän vaikea, menee helposti väärältä puolen sisään. Blondi. Avokulman hakee hienosti, kun vähän linjaa.