Sunnuntai meni väsyneenä ja toipuessa. Mullahan oli lauantaina Top Team -päivän päätteeksi vielä kaverin 30-vuotissynttärit, joten tuli aika pitkä päivä. (Vaikka pakko myöntää, että en jaksanut olla ihan tappiin...)

Sunnuntaina olin sitten ihan poikki. Meillä oli valkkuryhmän tokokoulutuspäivä ja kävin hoitamassa oman osuuteni aamupäivällä. Teemana oli ohjattu nouto. Mukana oli kaksi ihan aloittelevaa koiraa, ja koska toiveena oli nähdä ns. valmis ohjatun noudon suoritus, Luu pääsi demoamaan. Ei ollakaan tehty kisamaista suoritusta sitten viime kokeen. Itse asiassa Luu ei ole tainnut saada edes noutaa kertaakaan kokeen jälkeen ;) Ihan hyvin meni. Pientä kyttäystä merkillä, mutta meni taakse asti. Hiukan hytkyi liikkurin käskystä. Nouto ja palautus ok. Näytettiin Luun kanssa lopuksi myös merkkitreeniä kapuloita heittelemällä. Ei kyllä mene enää hämyyn, tää on Luun mielestä niin nähty jo.

Koulutuksen jälkeen käytiin reilun puolentoista tunnin lenkillä Sääksjärvellä. Ajattelin, että semmoinen leppoisa metsäköpöttely vähän avaisi eilisestä jumahtaneita paikkoja, mutta eipä oikeastaan. Ihan yhtä paljon sattui :D Illalla kävin vielä pelaamassa salibandyä, vaikka en ollut ihan varma, onko siitä hyötyä vai haittaa. Maanantaina en ollut sen kipeämpi, joten taisi olla ihan hyvä veto.

Maanantaina ei ehditty tokotreeneihin, kun olin Sagin alueellisen valmennuksen ideaillassa. Ihan mielenkiintoista oli kuulla, miten muissa seuroissa on koulutusjuttuja hoideltu. Tilaisuus loppui yhdeksän aikaan, ja kun siinä vieressä oltiin, lähdin vielä käymään Tallilla. Miinu lähti tekemään loppulenkkiä samaan aikaan, kun minä lämmittelyä.

Tehtiin vaan aksajuttuja. Puomitreeniä, tietenkin. Toistoja taas muutaman esteen kautta. Pari oli semmoista vauhdikasta, joista en ollut ihan varma. Muut mallasi ylihuolellisesti. Edelleenkään se osuminen ei tule Luulla kovin luontevasti, vaan joutuu ihan tosissaan himmaamaan. Ei se vaan taida sopia sen rytmiin.

Sitten tehtiin Pekan neuvomaa vinohyppytreeniä. Jos mä nyt sitten tein sen oikein... mutta tulipahan hypeltyä. Rima oli 40-50-60-45 cm. 60 cm oli vaikea, jouduin laittamaan apurimoja ja yritttämään monta kertaa, ennen kuin Luu hyppäsi. Sitten kyllä pääsi ihan hyvin yli.

Lopuksi vielä pitkästä aikaa muutama keinun alastulo. Keinu siivekkeen avulla n. vaakatasossa. Täysiä ja aivottomana juoksemisen lisäksi tää on Luun mielestä ehkä hienointa, mitä agilityssä on. Ensinnäkin on ihan mahdotonta viritellä sitä keinua käyttökuntoon, kun Luu on koko ajan alastulolla. Samoin on välillä vaikeaa saada se tulemaan kontaktille tietystä suunnasta, kun se vaan ryysii sinne heti, kun tilaisuus tulee. Se paukuttelu on vaan niin sairaan siistiä!

Tuittukin teki muutaman kontaktin. Tarjosi ihan itse 2on 2offia aalle, pakittamalla ;) Treenattiin siinä sitten pysymistä, vaikka heittelin nameja. Puomia tehtiin muutama kerta kokonaisena etupalkalla. Kerran meni ihan pokalla läpi, kun jäin reilusti taakse. Tuittu oli taas niin tomerana.