Tiistai oli ihan vaan lenkkipäivä. Vakkarilenkki oli tosin muuttunut aika extremeksi, kun soinen maasto on alkanut sulaa ja tulvia yli äyräiden. Vettä oli monessa paikkaa nilkkoihin asti, eikä kiertämäänkään päässyt. Luusta se oli i-ha-naa ja se roiskutti ojissa edestakaisin, kun me yritettiin Tuitun kanssa taiteilla mahdollisimman kuivana.

Tänään on sitten taas harrastettu ja kierrosluvut ovat nousseet uusiin sfääreihin...

Ehdittiin poiketa kimppatokoissa, josta jouduttiin tosin poistumaan aikaisemmin agitreeneihin. Tehtiin Luun kanssa bh-liikkeet palkatta ja tunnari perään. Vähän niinkuin kaksi kärpäsä yhdellä iskulla, eli bh-treeniä ja tunnaria palkattomuuden jälkeen. Tein seuraamisen ihan hihnassakin ja kaikkea. Tuli myös selvitettyä, että mihin suuntaan siitä henkilöryhmästä nyt pitikään poistua ym. Kiitos Miinulle ohjeistuksesta!

Seuraamiset tuntuivat ihan kivoilta. Pysyi yllättävän tasaisena noin pitkät pätkät. Myös henkilöryhmä ok. Maahanmenossa Luu oli jostain syystä epäuskoinen ja valahti alas tosi hitaasti. Tuli sentään luokse ihan empimättä.

Sitten vaan kehut ja tunnarin tekoon. Reilummin kapuloita, mutta normi väleillä. Meni taas ihan väärällä asenteella! Nosti kahta väärää, mistä huomautin nyt selvemmin. Sitten löytyi oma. Palkaksi vaan kehut ja tunnarikapulan repimistä.

Otin väliin pätkän seuraamista, palkatta taas, ja sitten uusi yritys. Nyt teki paremmin. Meni kyllä kerran omasta yli ja tarkisti muut, ennen kuin nosti.

Seuraavalla kerralla pitää kyllä pelata niin varman päälle, että tekee kerrasta kunnolla. Alkaa ohjaajaa muuten ahistaa.

Sitten hurautettiin hallille. Nipsu saa huilailla vielä leirin jäljiltä, koska viikonloppuna on luvassa Samun treenit ja kisat. Tuurasin sitten Luulla, niin ei tarvinnut jättää talvikauden vikoja treenejä väliin. Teemana oli vauhti ja koutsina Petri.

Luu kävi jotenkin ihan hirveän kuumana jo halliin tullessa. Kyseenalaisti "siihen käymistä" ym. ja oli ihan lentoon lähdössä koko ajan. Eipä se siitä radalle paljon rauhoittunut...

Kokeiltiin ensin agi.fi-lehdessä ollutta Croxfordin hahmotusharjoitusta, jossa oli hyppyjä ringissä. Kumpaankin suuntaan oli yksi yritys. Eka päättyi meillä ekalle hypylle, kun Luu tiputti riman. Toinen päästiin periaatteessa virheittä, mutta kurvit levis ja yhdessä Luu kääntyi väärään suuntaan. Tässäkin joku rima rapsahti ja mulla meni kyllä keskittyminen niiden rimojen kyttäämiseen.

Sitten vauhdikasta ratatreeniä. Ehdittiin mennä kaksi kierrosta. Eka oli aivan järkyttävää. Luu lensi, ryysi ohjauksista läpi, roiski rimoja. En saanut mitään otetta touhuun ja hermot alkoivat kiristyä, mistä koira tietenkin nousi vaan lisää.

Toiselle kierrokselle oltiin molemmat rauhoituttu ja onnistuneille pätkille oli jotain edellytyksiä. Hinkattiin lähinnä yhtä hyppykuviota, jossa oli kolme hyppyä melkein suorassa ja sitten piti kääntyä yhdelle hypylle pidemmän välin päähän. Suorahkolla oli jotkut hädin tuskin viiden metrin estevälit. Luuhan menee semmoiset usein (niinkuin nyt) in-outtina, joten ohjaaminen hyppyjen välissä on semmoista flipperiä. Eipä siinä paljon käännellä, toivotaan vaan, että koira sattuisi lentämään suunnilleen oikeaan suuntaan :D Saatiin me tämä sitten lopulta sujumaan niin, että rimatkin pysyivät ylhäällä.

Yhdessä kohtaa tultiin putkesta tiukkaan käännökseen hypylle. Koitin ensin ennakoivaa valssia, mutta ei siitä oikein mitään tullut ja vaihdoin ihmisnuoleen. Siitäkin Luu tuli muutaman kerran ihan sukkana läpi, mutta kun asiasta keskusteltiin, alkoi jarruttaa nätisti :) Ja teki sen jälkeen kaikki toistot kiltisti.

Loppurata meillä jäi vallan kokeilematta, mutta lopetin mieluummin tuohon yhteen hyvään pätkään. Puomi tehtiin pari kertaa loppuun. Reilusti ohi juoksemalla teki alastulon ok, mutta heti jos jään taakse tai rinnalle, vääntäytyy vinoon. Aalla jäi ekan kerran ensin liian ylös...